Danja80
Seuratut keskustelut
Kommentit
Danja ja Poju 10vrk
Ps. On aivan lovena pikku poikaansa
Kiitos kaikille onnitteluista.
Erittäin paljon onnea Helenelle vauhtitytön syntymästä! Sulla meni kyllä todella nopsaan synnytys, hui. Onneksi itellä ei sentään käynnistynyt noin sillä muuten tuskin olisin ehtinyt edes sairaalaan asti :p
Paniikissa olisin miekin ollut jos olisin noin verta alkanut vuotamaan, hyvä kuitenkin että vauvalla oli kaikki hyvin!
Mulla oli sairaalassa pissanäytteessä ihan vähän jotain verisakkaa; hoitaja kysyi onko mulla ollut pissatulehduksen oireita johon mie huulipyöreänä että ei ole; no pissanäyte oli kuitenkin ok.
Irish: Kyllä miekin tahoin kivunlievitystä mutta kätilö aina vain kysyi, että mitä mie haluan ja että laitetaan sitten kun synnytyssalissa; no sinne päästessä paikat oli sit sen 8cm auki joten minkäs teet. Se ilokaasu ei auttanut, ei myöskään ne aqua rakkulapiikit eikä kovin paljoa se lihasrelaxiinikaan (siinäkin keski puoli tuntia ennen kuin alkoi vaikuttamaan, jos nyt ylipäänsä vaikutti mitenkään…).
fantasy: Niitä turvotuspainaumia riittää kyllä synnytyksen jälkeenkin :p Ainakin mulla aina kun herään niin on kädet, rinta ja joskus naamassakin painaumia. Muutoin turvotus on kyllä laskenut eli sukat ja lenkkarit ei paina ja sormuskin menee taas sormeen; joskin se on vielä tiukahko.
Tsemppiä ja jaksamisia Jennulille! Itse en edes huolinut miestä samaan sänkyyn koska se nukkuminen oli niin levotonta.
Tiuhti: Mulla oli doppleri käytössä loppuaikanakin kun liikkeet tuntuivat vähemmän ja muutenkin vähentyneet massiivisesti; johtui tietenkin siitä, että tilaa alkoi olla niin vähän ja vauvan asentokin paljastui että oli kääntynyt ”synnytysasentoon”. Oli siinä kyllä välillä hermoilemista kun päivän aikana ei juurikaan tuntunut liikkeitä niin dopplerilla sai sitten mielenrauhan =)
ON: Eilen oli neuvolan kotikäynti ja meni tosi hyvin; se neuvolatäti kun ei ole mikään älynjättiläinen tai muutenkaan mikään ihana ihminen. Hän on saanut jotkut äidit itkemäänkin (eikä missään hyvässä mielessä).
Meillä meni kuitenkin kaikki hyvin eikä mistään ollut mitään valittamista =)
Vauvan paino oli syntymäpainon lukemissa ja muutenkin poju sai ”hyvät paperit”.
Meidän koirakin (suomenajokoira) on hyvin ottanut uuden tulokkaan vastaan. Alussa vähän arasteli nuuskia ja kun vauva liikahti niin koira otti peruutusaskelia. Nyt se kuitenkin käy joka päivä (valvotusti) pojua nuuskimassa ja kun olemme kolmistaan kotona (miehen ollessa asioilla) niin koira tulee monesti lattialle ihan lähelle makaamaan/vahtimaan =)
Syötöt menee ihan hyvin; joskin istualteen syöttäminen on vielä vähän hakusessa… Olisi niin paljon helpompi syöttää makuuasennossa mutta maito kuulemma nousee paremmin jos syöttää istualteen; mitä toi nyt sitten tarkoittaakaan…?
Olen muuten huomannut, että toinen rinta on enemmän täynnä kuin toinen… Pitäisiköhän alkaa pumppaamaan ”tyhjempää” rintaa…? Kummastakin olen syöttänyt ja maitoa on kyllä tullut riittävästi mutta tuli vain mieleen että onkohan maito pakkautumassa tai ehtymässä toisesta rinnasta…?
Raskauden aikainen painonnousu oli yhteensä 12-13kg ja jo nyt paino on lähes aloituslukemissa *yllättynyt*. Jos se tätä vauhtia laskee niin saatan jopa päästä pienempiin lukemiin kuin ennen raskautta :) Tämä olisi siis hyvä asia sillä ylipainoa on jonkin verran kertynyt tasaisesti joka puolelle; = ns. rakkauden makkaroita kuten mies on ystävällisesti asian ilmaissut :p
Mutta nyt saunomaan; meni vähän myöhäiseksi saunominen kun poju on ollut seurustelupäällä aina hereillä ollessaan ollessaan
Ensinnäkin suuret onnittelut minitassulle ja Iriskselle =)
Lähtö se tosiaan tuli sillon sunnuntaiaamuna.
Kopsaan tähän tuon synnytystarinan:
Supistuksiin tosiaan heräsin sunnuntai aamuna 4 aikaan ja niitä kellottaessa meni sinne vähän yli 7 jolloin soitin LKS synnärille että joko aletaan tulla kun supistuksien väli oli 10-13min, joskin välillä epäsäännöllisiä. Synnäriltä sanottiin että syöpästä aamupalaa ja tulla sitten joten miehän aloin vähän syömään mutta tilasin kuitenkin ambulanssin joka tuli sitten joskus vähän ennen 9.
Ampulanssissa supistuksien väli lyheni sekä supparit napakoitui aika paljon. Perillä LKS:ssä (klo 11) suppareiden väli oli 3-4min ja alatarkistuksessa paikat oli jo 5cm auki joten eikun peräruisketta ja vessaan istuksiin välillä kipusuihkussa käyden (joka ei muuten auttanut kipuihin). Suolen tyhjentymisen jälkeen siirryin synnytyssaliin ja seuraavaksi kun alatarkistus tehtiin niin olin jo 8cm auki; se siitä epiduraalista :/
Kivut olivat jo huimia, silmistä vuoti vesi mutta edelleen pärjäsin -> ilokaasustakaan kun ei ollut apua. Loppujen lopuksi kivunlievityksenä oli ainoastaan jokin lihasrelaxiini piikki alaselkään. Kokeilin myös aquarakkula akupunktiopiikkejä alaselkään ja alavatsaan mutta niistä ei ollut kuin tuottamaan lisää kipua; kävi meinaan aika himskatin kipeää niiden pistäminen; ne pistettiin siis supistuksien yhteydessä = MORE PAIN.
Ähisin kyljellään tuskissaan ties kuinka kauan eikä lapsivedet meinanneet tulla (pieni määrä oli tullut jostain). Kalvo jouduttiin puhkaisemaan ja oli kuulemma aika sitkas. Vedet tuli tulos 2-3 erässä. Seuraavaksi katetroitiin virtsarakko. Vihdoin alkoi ponnistamisesta olla hyötyä ja napero tuli ulos 30min ponnistamisen jälkeen :D
Poika syntyi klo 15:50, paino 3495g ja pituus 52cm. Matka kesti siis kaikkineen n.12h; ensimmäisestä supistuksesta pojan rääkäisyyn.
Sairaalassa vietin ensimmäisen yön osastolla ja poju nukkui lastenhuoneessa. Seuraavana päivänä saimme perhehuoneen jossa vietimme 2vrk, kotiuduimme siis eilen illalla.
Mies oli synnytykessä mukana eikä edes pyörtynyt :p Leikkasi napanuorankin; oli kuulemma sydämen muotoinen.
Nyt on ensimmäinen yö vietetty kotona ja poju heräsi syömään n.2h välein (tapaa syödä 10-30min/krt), yöllä vaihdoin kahdet kakkavaipat ja muutenkin oli vähän rauhaton yö joten nukkuminen näiden syöttöjen välillä oli sellaista tunnin torkahtelua. Vedimme pojun kanssa tätä vaipanvaihto-syöttö-uni -linjaa aina klo 12 asti päivään :p jonka jälkeen olin tarpeeksi virkeä nousemaan ylös.
Danja ja muru 4vrk
Äksöniä ollut aamu 4 asti kun heräsin ensimmäisiin kivuliaampiin supistuksiin ja niitä olen nyt siitä asti kellottanut. Saas nähdä miten kauan kestää... kellottelen varmaan vielä pari supparia ennen kuin soittelen synnärille ja kyselen lisäohjeita; täältä kun on synnärille matkaa n.170km.
Supparit oli alkuun n.20min välein ja nyt mennään 12-13min välein ja kohta 3h kestäneet. Hui kun jännää 8)
Danja, rv 39+3
Helene: Ihana mustatukka prinsessa teillä
Jennuli: Mullakin viimeisen kolmanneksen aikoina nousi paino reilun kilon/vko ja jalat oli kuin pylväät :p pari kolme vika viikkoa paino pysyi kuitenkin samana ja sit synnytyspäivänä painoa oli tullut taas jotain +1,5kg.
Kuis sulla hemppa oli noin päässyt laskemaan, hui.
Meidän vauva-arkeen mahtuu todellakin kakan ja maidon tuoksuisia hetkiä mutta on ne silti niin ihania hetkiä (jopa kakkavaipanvaihdotkin). Mukaan mahtuu myös niitä vähemmän ihania hetkiäkin; en ole aivan tyytyväinen vauvanhuoneeseen koska siellä on (vain) maalatut seinät ja kun poju pistää parastaan itkemisessä/parkumisessa esim. vaipanvaihdon yhteydessä niin ne tyhjät seinät kaikuvat/rämisevät ikävästi korviin :(
Suomenajokoirathan ovat tunnetusti leppoisia luonteeltaan joten en uskonutkaan, että mitään ongelmia tulisi, korkeintaan pientä mustasukkaisuutta saattaisi ilmetä…
Niin ja Jennuli; noi katkonaiset yöunet on niiiin tuttua, varsinkin tuo pissahätä-jano-nälkä –ralli. Ja se muuten jatkuu vauvan syntymän jälkeenkin joten ajattele sitä nyt ”valmennuksena” tulevaan.
Tsemppiä naulle viimehetkiin; maaliviiva häämöttää eli nyt vain loppukiri päälle :) Ja toivottavasti se huuliherpeskin parantuisi jotta pääset vauvaa pusittelemaan kun syntyy =)
Irish: Meilläkin on öisin 1-2 syöttöä. Nyt on tällä viikolla ollut, että puolen yön jälkeen aina sinne klo 3-4 tienoille asti vauva tahtoo seurustella kovasti ja/tai sitten tulee tuttiralli päälle eli ottaa tutin suuhun ja muutaman sekunnin päästä pukkaa tutin ulos ja se pitäisi sitten laittaa takaisin suuhun; tätä saattaa siis tunninkin verran jatkua ja jos en tuttia laita takas suuhun niin alkaa huuto ja parku (=tekoitkua? kyyneleetöntä itkua).
Meillä mies aristelee käsitellä vauvaa; ei uskalla kylvettää ja vaippojakaan ei vaihda. Alkaa kuulemma sitten kun vauva on vähän isompi ja niskatkin voimistuneemmat.
fantasy: Sain neuvolasta sähkökäyttöisen rintapumpun lainaan ja olenkin sillä nyt pari kertaa tyhjentänyt molemmat rinnat. Kuinkahan usein sitä kannattaisi pumpata? Siis joka päiväkö ja/tai kuinka monta kertaa päivässä?
Ostin tuttipullonkin mutta perskule kun siinä tutissa taisi olla liian iso reikä; poika meinaan puklutteli pitkin yötä ne maidot ulos =tyhmä äiti koska äitissä se vika kuitenkin oli… varmaan annoin liian ahnaasti juoda tai sit se tutin reikä oli tosiaan liian iso…
Meillä on pojan ensimmäinen neuvolakäynti ensviikolla ja mielenkiinnolla odotan kuinka paljon poika on kasvanut. Eilen käytiin sossussa tekemässä isyyden tunnustus ja se meni kyllä ilman minkäänlaista kitkaa tai ilkeitä kysymyksiä; varmaan näitä pikkukylien etuja :)
Viikkoon mahtuu myös vähän ikäviäkin asioita. Miehellä oli jo entuudestaan yksi suomenajokoira mutta se on viettänyt vanhuudenpäiviä kotipaikassaan (miehen äidin luona) mutta on nyt siirtynyt autuaammille mettästysmaille :´(
Olihan se jo 11,5v mutta silti mies otti sen poismenon aika raskaasti. Eläinlääkäri antoi lopetuspiikin mutta koira olisi kuulemma menehtynyt muutaman päivän sisällä; oli sydän käynyt heikoksi ja rytmihäiriöitäkin oli, myös syönti ja juonti oli ollut heikkoa pari viimeistä viikkoa sekä erittäin väsynyt ja riiputtanut päätään. Parempi siis vain kun pääsi pois kärsimästä!
Mies sitten pari kolme päivää suri ja murehti koiraansa ja ehkä olen hieman lapsellinen mutta mielestäni aikuisen miehen pitäisi ottaa eläinten poismeno vähän paremmin; VARSINKIN KUN ESIKOINEN ON VASTASYNTYNYT! Totta kai mullakin oli vähän mieli maassa mutta en sitä kovin kauaa ajatellut; sitä kun on niiiin sydän täynnä meidän pientä pikku prinssiä =)
Laitan tähän vielä kuvan meidän pojusta =) http://www.aijaa.com/v.php?i=5367583.jpg
Danja ja poju 18vrk