LouLou
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Erikoista että ei ole vielä tullut mainittua hyvin yleinen läheisriippuvuus. Läheisriippuvainen henkilö tuntee ihmisarvonsa olevan kiinni siitä, että saa olla tarpeellinen toiselle; hoivaa, hoitaa, pelastaa, ymmärtää ja laittaa kaikki omat tarpeensa sivuun. Koittaa tällä antaa toiselle sitä mitä itse olisi lapsena tarvinnut, ja siten itse sitä ymmärtämättä koittaa siis "hoitaa" itseään.
Addiktit ja läheisriippuvaiset ovat todella yleinen yhtälö. Addikti tarjoaa läheisriippuvaiselle mahdollisuuden toteuttaa tuota ns. elintärkeää tarvettansa, joka sitten toimii tavallaan osaltaan addiktion mahdollistajana. Aina tulee ymmärrystä ja paapomista, loputtomiin.
Ei ole kovin helppoa tai miellyttävää huomata itsessään tuo läheisriippuvuus. Kuten ei alkoholismikaan. Yhtä tuhoisia kumpikin.
Hyvä analyysi.
En tekisi matchia autistin kanssa. Vaikuttaakoko se sun elämään sitten niin paljon, että haluat siitä mainita?
Se menee vähän iän mukaan. Kolmekymppisellä ei välttämättä ole vielä omaa asuntoa, mutta monella nelikymppisellä on.
Siinä vaiheessa kun edes sairaanhoitajalle ei ole töitä, niin ei ole millekään muullekaan ammatille.
Espanjasta rekrytoitiin sairaanhoitajia lähihoitajan tehtäviin eri puolelle Suomea, kuten Kuopioon, Kotkaan ja Vaasaan. He lopettivat viimeistään vuoden kuluttua, oli niin kova koti-ikävä ja kieli vaikea oppia.