LouLou
Seuratut keskustelut
Kommentit
Mä kerran tapailin miestä, joka kertoi käyttävänsä masennuslääkkeitä. Silloin mä ymmärsin, miksi minä en ollut tuntenut kemiaa häntä kohtaan, sillä hän oli kuitenkin mukava, hyvässä työssä ja melko hyvän näköinen. Ne masennuslääkkeet olivat vaurioittaneet hänen feromonejaan siten, ettei hän ollut vetovoimainen.
Vuosia sitten olin muutaman kuukauden työttömänä ja kävin työhaastattelussa 400km päässä ja hain siitä jälkikäteen työkkäristä matkakorvauksia ja korvausta majoituskulusta hotellissa. Virkailija hylkäsi hakemukseni sillä perusteella, että alani työpaikkoja oli sillä hetkellä 9 kotipaikkakunnallani (isossa kaupungissa). Noista työpaikoista olin siis osaa jo hakenut, enkä ollut saanut haastattelukutsua ja muutama oli sellainen johon osaamiseni ei riittänyt tai siinä edellytettiin oman auton käyttöä ja minulla ei ole varaa hankkia autoa. Olin siis jo ennen sitä työhaastattelua parin kuukauden ajan hakenut töitä aktiivisesti. Ja sieltä 400km päästä minulle tarjottiin töitä,mutta ilmeisesti työkkärin virkailijan mielestä se oli tarpeeton reissu.
Tein siitä sitten valituksen hänen esimiehelleen ja sen jälkeen sain korvaukset tililleni.
Vierailija kirjoitti:
Olen työstänyt isääni liittyviä ongelmia viimeisen reilun viiden vuoden aikana sekä terapiassa että itsenäisesti. Isäni ja lapsuuden perheeni tilanteet ovat aiheuttaneet minulle kehityksellisiä traumoja ja tunnelukkoja, jotka ovat näkyneet ihan kaikessa toiminnassani, jopa fysiikassani. Voin nyt paljon paremmin, mutta ehjäksi en tule koskaan.
Taustani on se, että olen ns. lehtolapsi eli salasuhteesta syntynyt. Luulin kouluikään asti, että isä asuu meillä, kunnes minulle kerrottiin, että eipä asukaan, isän oikea perhe on muualla. Minulla on sisaruspuolia, joista ei saanut puhua, koska he eivät tienneet minusta ja äidistäni mitään. Myöskään isäni nimeä en saanut koskaan missään esim. kavereille koulussa kertoa, ettei hän jää kiinni. Isälle ei myöskään samasta syystä voinut soittaa, vain hän oli halutessaan minuun yhteydessä.
Minä vuonna sä sitten olet syntynyt? Oletko kotoisin pikkupaikkakunnalta?
Se mies haluaa yhteenmuuttoa siksi, että se olisi hänelle niin helppoa, kun sinä AP hoitaisit kaikki kotiaskareet, siivouset ja tekisit ruuat ja maksaisit suurimman osan kuluista.
Ja jos ei edes ole aikomustakaan hankkia lapsia, niin miksi pitäisi muuttaa yhteen,jos on tyytyväinen näin? ja sitten on aikanaan helpompaa erota, kun on jo valmiiksi omat kodit kummallakin
Oho, harvinaista, että AP tulee päivittämään kuulumisiaan näin pitkän ajan jälkeen.
Jos miehelläsi on lomaa samaan aikaan lasten kanssa, niin eikö he voisi lähteä yhdessä keskenään jonnekin, esim. Omien vanhempien siis mummon m/ukin luokse?