LouLou

Mahollisesti töitä on tulevaisuudessa vaikeampi löytää, kun olen itse sote-alalla, jonne tehdään säästöjä, siis suljetaan paikkoja.

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele että Jenni on sinkku. Hirvee tyranni ja tekee itsestään miehelle äitihahmon ihan itse tuolla jatkuvalla naputuksella ja kontrolloinnilla. Koko ajan lyttää Jyrkiä ja sitä kuinka se ei hallitse elämäänsä. Mikä se on sanoon miten Jyrkin tulisi elää. Itse koittaa hallita miestä kaikin tavoin ja kotona pitää kaikki tehdä hänen tavallaan. Varmaan viinipäissään vaan käytös pahenee. Ei Jenniä jaksaisi katsoo kukaan muu kun joku tossukka joka alistuu tuollaiseen käytökseen.

Kuitenkin Jyrki vaikuttaa olevan ihan tyytyväinen Jenniin. Minulle tuli Jennin esittelytekstistä se kuva, että hänet on useimmiten jätetty aiemmissa suhteissa, kuin että hän olisi ollut se jättäjä. Toki ei voi tietää varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Niitä kertyy siksi, että tuttu on aina tietyllä tapaa turvallista. Lapsuus ja etenkin lapsuusperheen tilanne vaikuttavat siihen, millaisiin tilanteisiin ihminen tottuu ja millaisia toimintamalleja hän kehittää niistä selviytymiseen. Jos kumppani on hankala samalla tavalla kuin jompikumpi vanhemmista, tilanne on tavallaan helppo ja mukava, koska siihen on voi reagoida samalla tavalla kuin aina ennenkin (vaikka valitettavasti se tapa ei yleensä ole hyvä). 

Tähänkö logiikkaan perustuu se, kun sanotaan, että alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison?

Aivan järkyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai ovat lapset joustavia. Huoh... Kun on Pakko olla!

Tämä on totta. Kyllä lapset sopeutuvat, mutta vain koska on pakko. Turvallisuudentunteeseen se voi silti vaikuttaa, paljon.

Itse olen vasta aikuisena ymmärtänyt, miten paljon äidin holtittomat parisuhteet vaikuttivat minuun. Lapsena oli ihan normaalia, että äiti puhui viikon-pari jostain uudesta miehestä, ja sitten mies saattoi jopa muuttaa meille suorilta. Muistan kerran tulleeni kotiin koulusta, ja siellä oli tuntematon mies joka esittäytyi äidin miesystäväksi. Minusta se oli ihan normaalia. Vasta kun sain omia lapsia, ymmärsin miten sekavaa ja hirveää elämää se oli. Kärsin jo lapsena pelosta ja ahdistuneisuudesta, ja nämä ovat kantaneet aikuisuuteenkin. Aivan valtava turvallisuudentunteen järkkyminen pienelle lapselle. 

Oletko sä puhunut näistä asioista äitisi kanssa aikuisena? Mitä hän on sanonut sinulle