LouLou

Vierailija kirjoitti:

en täysin ymmärrä miten joku voi olla vuosikausia työttömänä, vaikka oikeasti haluaisi töihin ja olisi työkykyinen. 

Jotkut työttömät, mutta työhaluiset ajattelevat, että he kyllä haluaisivat mennä sellaiseen työhön, joka on fyysisesti ja henkisesti helppoa ja josta maksetaaan vähintään 2500€/kk

Vierailija kirjoitti:

Tuntuma työelämään ja yleisesti työntekoon häviää pitkälti jo noin 3 kuukauden työttömyyden aikana. Siksi ne 3 kuukautta ovat kriittisiä työnhaun kannalta.

Meinaat, että häviää myös normaalilla äitiyslomalla? 

Tai jos joutuu tapaturmaan ja loukkaantumisen takia joutuu olemaan vaikka 6kk sairaslomalla ?

Mun mutsi kertoi että hänen miespuolinen työkaveri kertoi hänelle, että häntä vähän kyrsii se, kun hänen kolme kouluikäistä lastaan asuu hänen luonaan 50% ajasta, mutta silti hän joutuu maksamaan elareita lasten äidille ja lisäksi lasten äiti saa lapsilisät sekä Kelan asumistukea. Tämä mies ei saa mitään tukia. Toisaalta, tämä mies itse oli halunnut erota.

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Mulla on miesserkku, joka asuu yhdessä naisen kanssa, jolla on vuoroviikoin 13- ja 16-vuotiaat lapset. Miesserkkuni kertoi mutsilleen eli tädilleni, että häntä kyrsii se, että ruokakaupassa käydessä jää aina hänen tehtäväkseen maksaa ostokset, joten hänestä tuntuu siltä, että hän elättää toisten ihmisten lapsia.

Niin kuinka tää nyt meni, kun seuraavassa viestissä miesserkku lokkeilee 100-0

Nämä ovat eri henkilöitä!

Kun minun miesserkku 20-vuotiaana muutti pian ensitapaamisen jälkeen yhteen 10v vanhemman naisen kanssa, jolla oli kaksi isoa lasta, ei serkkuni tarvinnut osallistua mihinkään kuluihin, vaan päinvastoin, hän sai asua siellä ilmaiseksi. Nainen oli vain tyytyväinen siihen, että kelpasi edes jollekin miehelle. Sitten kun heille syntyi parin vuoden kuluttua yhteinen vauva, ei serkkuni osallistunut omankaan lapsensa elatukseen mitenkään.