chocolate

Voi ei Dori, hirvee tarina ja uskon, että on vaikea luottaa tähän raskauteen. Nyt alko itteeki taas ahistaa, ku tajusin, et tosiaan, koko ajan tässä on pelättävää. Et ei se varhaisultra vielä niin paljoo varmista ja nyt alkoi jo pelottaa se np-ultrakin... Hulluksihan tässä tulee. Pakko yrittää nyt olla vaan pelkäämättä, koska muuten tää on pelkäämistä koko ajan... Ei tässä voi siihen pelkoon takertua, muuten kyllä menee ihan mahottomaksi tää odotus ja elämä yleensä. Parempi siis miettiä jotakin kivaa, kuten sitä, että meillä kaikilla on mahdollisuus saada pienet tuhisevat marraskuiset vauvelit syliimme, jos niin on tarkoitettu :)

Mä en oo vielä soittanut neuvolaan ja ajattelin vasta ton varhaisultran jälkeen soitellakin. Mä en usko, että siellä kuitenkaan mitään kauheen kummallista ekalla kertaa tehdään, ni mieluummin käyn eka siellä ultrassa tsekkaa et löytyykö elämää, ku et meen sinne neuvolaan puhumaan vauvasta. Varmaan käytännöt vaihtelee kunnittain aika paljon, mutta ainakin mulle on aiemmista raskauksista jääny sellainen fiilis, että eka neuvolakäynti on aika "turha". Muistaakseni sydänäänetki on kuunneltu vasta tokalla kerralla, mutta se varmaan tosiaan vaihtelee ja on ihan terkkaristaki (ja raskausviikoista) kiinni.

Hyviä öitä kaikille ja yritetään olla murehtimatta,

Chocolate

Jee, Dori, kiitos, kun jaksoit nähdä vaivaa listaa varten, mukava nähdä, miten kaikkien lasketut ajat tähän mennessä jakautuu J

Mä oon miettinyt varhaisultraan menoa, oon aikaisemmissa raskauksissa ollut ja se on mulla helpottanut kyllä pelkoa. Muistelisin, että oon jostain lukenut, että jos sikiö on oikeessa paikassa ja syke löytyy, ni on 90% todennäiköisyys, että kaikki menee loppuun asti hyvin. Ajattelin siis joskus vkolla 7-8 mennä, koska silloin kai sykkeen pitäisi varmasti kuulua, jos sellaista siellä on. Voihan se kai jo aiemminkin siellä näkyä, mutta en halua ottaa turhaa jännäämistä siitä, että menee sinne liian aikaisin ja sykettä ei löydy ja sit stressaa pari viikkoa ihan sikana, että löytyykö sykettä seuraavallakaan kerralla.

Dori, anteeks, jos on liian henkilökohtainen kysymys, en tiedä, haluatko minkä verran aiheesta puhua. Mutta mietin, että kävitkö varhaisraskauden ultrassa tossa sun aiemmassa keskeytyneessä raskaudessa? Kun mietin vaan, että oisko siinä voinut jo näkyä jotakin, joka ois ennakoinut tulevaa keskenmenoa? Että ainakin, jos et silloin käynyt, ni varmaan sun oloa voisi helpottaa se, jos nyt kävisi ja näkisi, että kaikki on hyvin? (Toisaalta, jos silloin kävit ja kaikki oli hyvin vielä siinä vaiheessa, mut np-ultrassa enää ei, ni sit tuskin se omaa oloa helpottais).

Chocolate

Moi,

hauskaa, kun ihmisiä tupsahtelee lisää tänne! Tervetuloa vaan kaikille uusille munkin puolesta :) Se lista olis varmasti ihan kiva, jos joku sellaista jaksaa tehdä. Itelle tää on eka kerta missään palstoilla, ni en oo oikeen vielä tottunu kaikkiin näihin käytäntöihin :) Suljettu ryhmäkin oli musta hyvä idea, mutta tosiaan, neuvokoot joku viisaampi, miten käytönnössä hommat menee.

Omassa olossa ei oo muutoksia tapahtunu, ei kauheesti vielä mitään oireita oo tullu. Eilen alkoi lenkillä pistää vatsaa, mutta taisi olla siitä, että juoksin liian kovaa. En kuitenkaan uskaltanu jatkaa vaan tulin suoraan kotiin, tänään juoksu sujui normaalisti. Saas nähdä, kuinka kauan jaksaa juosta, aiemmissa raskauksissa oon harrastanu liikuntaa aika normaalisti n.20vkolle saakka, mutta sen jälkeen on pitäny hidastaa tahtia tosi paljon, ku on helposti alkanu supistelee vähänki kovempi rasitus.

Aika kuluu hitaasti, kun laskee päiviä, mutta onneksi töissä saa ajatuksia hetkittäin muualle ku tähän vauva-asiaan, vaikka välillä tuntuu, että on vaikee keskittyä :) Lasten kanssa touhutessakin huomaan välillä jääväni miettimään, miten tässä nyt olis, jos ois se vauva jo... Hullua :)

Mutta nyt nukkumaan, kello on jo ihan liikaa huomista ajatellen. Hyvää yötä kaikille!

Chocolate

Heips,

hauskaa saada tänne lisää tyyppejä jännäilemään ja odottamaan :) Mä kävin kanssa äsken laskeskelemassa laskettua aikaa ja taitaa olla sama ku Missmamalla eli 7.11 :) Nyt vaan toivotaan, että kaikki menis hyvin...

Ihana Missmama toi sun miehen reaktio! Mun mies nauroi positiivisen testin nähdessään lähinnä hysteerisesti, eikä oo vielä tainnut asiaa kauheesti sisäistää. Luulen, että se pelkää kanssa aika paljon keskenmenoa, kun luki mulle heti testin jälkeen siitä, kuinka yleistä keskenmeno alkuraskaudessa on ja totesi, että nyt ei vielä odoteta liikoja, ni ei petytä sitten. Ei se tietty omaa oloa helpota kauheesti, että tollain reagoi, enkä usko, että se sitä pettymystä juurikaan lievittäisi, vaikka ei asiasta vielä intoilisi (tai yrittäisi olla intoilematta...) Mutta toisaalta oli suloista huomata, miten se heti alkoi asiaa omalla tavallaan pähkiä, meillä vaan on kovin erilaiset tavat yleensäkin reagoida juttuihin. Se on aina se varovaisempi ja tasaisempi osapuoli, ku taas mä meen aina asioihin tunteella ja päätä pahkaa, enkä aina niin kauheesti järkeile juttuja. Mutta se ei toki tarkoita sitä ettenkö stressais kaikesta ihan hulluna :)

Mitä mieltä muuten olette siitä, kuinka pajon kahvia saisi nyt juoda? Kun aiemmissa raskauksissa oon jättänyt kahvin kokonaan siinä vaiheessa, kun on ollut niin paha olo, että ajatuskin on tehnyt pahaa, mutta vielä mulla ei niin paha olo ole aamuisin ollut. Ja kun on töissä tottunut juomaan niin paljon kahvia, ni nyt mietiskelin, että paljonkohan sitä oikeesti uskaltaa juoda. Ja mitenköhän haitallista kahvinjuonti ylipäätään alkuraskaudessa on? Dori ilmeisesti lopetit kahvin kokonaan, mutta johtuiko se pahoinvoinnista vai sen haitallisuudesta?

Chocolate 4+3

SIIS, toivotaan, että teilläkin tärppäisi :)

Chocolate