Buns

Siinä sen huomaa, miten synnytys on niiiin erilaista ihmisestä riipuen. Tosi harmi että tollasia traumaattisia ja pitkiä maratonisynnytyksiä sattu teille :( Hyvä että oot päässy juttelemaan asiasta ni ei jää sit niin vaivaamaan!

Onpa jännää miten niin monet ohjeistukset tuntuu olevan tosi neuvolakohtaisia. Meillä kaksoset paino 2,5kg, eli aika pikkusia syntyessään, ja vaan ihan alussa matalien verensokereiden takia piti herätellä syömään aina 2-3h välein. Ekan kotikäynnin jälkeen sai antaa nukkua niin pitkään kun tahtoo, vaikkakin he nyt herää 3-4h välein ite vaatimaan ruokaa, mut kuitenkin. Paino on meilläkin noussu tosi hyvin, noin 4kg painaa molemmat nyt reilu kuukauden ikäisinä. Oon tosiaan nähny et ihmisille annettu tosi ristiriitasia ohjeistuksia noiden ruokalivälien suhteen eri paikoista. Otappa siitä sit selvää mikä on paras vaihtoehto :D

Kiva kuulla että täälläkin vauvoja saapunut turvallisesti mahan tälle puolen :) 

Meillä vauvat kuukauden vanhoja, ja meillä on menny tosi kivasti. Mies lähti tällä viikolla takasin töihin, ja oon ollu nyt päivisin yksin ja molempien hoito yksin alkaa mennä jo vähän rutiinilla, vaikka alku olikin aika shokki. Miehellä kuitenkin aika aikasia aamuja, ni pääsee sit myös aikasin kotiin ni ei tuu niin mahottoman kauaa oltua yksin kuitenkaan.

Mulla ei oo yhtään ikävä raskausaikaa, mahaa ehkä vähän, mut tahtoisin uudelleen synnyttämään.. En olis ikinä kuvitellut että musta tulee se ihminen, joka hehkuttaa miten ihana kokemus synnytys oli, ja miten vois tehdä sen uudelleen ihan millon vaan.. Eikä tässä oo ees mistään "aika kultaa muistot" jutusta kyse, ku olisin ollu valmis uudelleen jo vaikka heti seuraavana aamuna.. :D 

Oon myös vähän yllättynyt millanen ihminen musta on äitiyden myötä tullut, positiivisella tavalla. En ikimaailmassa ois ennen nähny itseäni sellasena vauvoille lässyttävänä, avoimesti tunteensa näyttävänä äitihahmona, mut sellanen musta vaan on tullu nyt vauvojen syntymän myötä :D Myös tää rakkauden tunne on yllättänyt, en jotenkin aatellu et tollasta mun kohdalle tulis, kun en oo koskaan ollu mikään kauheen herkkä ja tunteellinen ihminen ennen.. En valita, terveisiä vaan täältä mun vaaleenpunasesta vauvakuplasta :D ♥

Voi miten jännää Mariia! Mulla alettiin käynnistelee synnytystä perjantaina, ja lauantai-iltapäivällä vauvat syntyi. Koko perhe voi hyvin ja synnytys oli ihan mukava kokemus 🥰

Mäkin vielä yhtenä kappaleena täälä. Vauvat kasvaa omalla käyrällään maltillisesti, painoarvo alkuviikosta oli n 2600-2700g molemmille, ja käynnistysaika on nyt tulevana viikonloppuna kun 38 viikkoa on täynnä🤭 Saa nähdä tuleeko vauvoista marraskuisia vai lokakuisia, kun käynnistyksessä voi mennä useampi päivä jos huono tuuri käy 😆 Mulla paikat on sormelle auki koko matkalta, ja kaulaa jäljellä ~2cm (alunperin yli 5cm) että 100% epäkypsästä tilanteesta ei lähdetä, mut ei kuitenkaan ihan kauheesti oo edennytkään itestään. Ei niin mitään tuntemuksia oo ollut, mut vielähän tässä olis muutama päivä aikaa käynnistyä itestäänkin! Toivotaan parasta. Tsemppiä kaikille muillekkin, ei enää kauaa!🥰

Tänään äitiyspolin käynnillä molemmat vauvat pää alaspäin, A vissiin laskeutunutkin tosi alas ja painoa 2,5kg molemmilla ja sen kyllä tuntee.. Paikat snadisti auki ja periaatteessa voi koska vaan alkaa tapahtua 🙈 Viikkoja kasassa nyt 36. Oma olo on edelleen tosi raskas, päivät koostuu lähinnä istumisen ja makaamisen vaihtelun välillä, kun missään ei tahdo olla hyvä 😵 Seuraava kontrolli on sitte 2 viikon päästä, ja siellä luultavasti sit ruvetaan käynnistelee/sovitaan päivä sille jos ennen sitä ei oo itestään käynnistyny. Lasken todellakin päiviä tohon🤣 Aika vaan tuppaa menemään tosi hitaasti kun mitään ei enää jaksa tehdä