Bulma

No, mummoni on ihan oma lukunsa, tekee joka asiasta henkilökohtaisen tragedian ja omakin elämä mielestään pieleen mennyt, vaikka ulkopuolisen silmin näin ei ole. Avioero katkeroitti hänet ilmeisesti, on vanhemmalle kansalle kova paikka. Muutenkin on kovin kylmä, ei halaa, saati että sanoisi rakastavansa, ei pyydä anteeksi, eikä näytä mitään tunteita koskaan. On myös oikeassa aina omasta mielestään.

Lapsen vastustaminen voi liittyä häneen omaan ikäänsä; on vasta reilu 60. Siinä iässä harva on isoisoäiti.



Runo oli netistä poimittu, ilmeisesti yhdistetty useammasta eri runosta. Muokkasin sitä vähän lyhyemmäksi.

"Nyt salaisuuden suuren. kuiskaamme mukaan tuulen:

kosketti kohtalon kulkua enkelin siipi, onnen ovesta hiljaa hiipi. Kauneinta keinoa kaikista käytti, hartaimman toiveemme todeksi täytti. Tekee enkeli tullessaan "mikosta" isän ja antaa "maijallekin" äiti-nimilisän.



Mikäli oma runosuoni sykkii edes vähän, kannattaa yrittää itse rustata jotain. Minulle tuli onnitteluja kehuja kauniista runosta, jonka jälkeen jouduin häpeillen myöntämään ettei se ole omani:D Tekijää en tiedä kun netistä tuon poiminut. Runo oli kaunis mielestäni, en ole todellakaan uskovainen mutta vastaanottaja pitää enkeliteemasta.

Itselläni vähän sama tilanne, paitsi että kyseessä on mummoni. Olemme kertoneet miehen vanhemmille, omille läheisilleni, mutta mummolle en pysty kertomaan. No, olenkin vielä niin alussa ettei kiire sen puoleen, mutta kaikki muut tietävät jo...:D



Omille läheisilleni laitoin runon ja jäin odottamaan soittoa. Luulin, että he tarvisivat sulatteluaikaa (olivat pyörtyä ja itkivät täristen kun kerroin opiskelupaikan saannista....)Ottivat tosi ihanasti vastaan, kuten kaikki muutkin.



Mutta tämä mummo....Ei ole edes ensi kertaa tulossa isoisoäidiksi, mutta ei ole tämän lapsen kanssa juurikaan tekemisissä omasta tahdostaan, kun ei hyväksynyt sitä, että sisarukseni saa lapsen. Vaikka oma elämäntilanteeni on erilainen, en usko että hän hyväksyy tätäkään lasta, vaan katkaisee välit minuun. Tehnyt sitä ennenkin milloin mistäkin, kuten siitä en laittanut omaa synttärikakkua tarjolle omaan kotiimme vaan näiden läheisteni luokse. Oli ilmeisesti mustasukkainen.



Olen itse siis kohta 23, mieheni 30 ja naimisiin menimme kesällä melkein viiden vuoden seurustelun jälkeen. Sitäkään hän ei hyväksynyt vaan lähti häistä heti syönnin jälkeen.



Miten me tästä siis selvitään? Olet oikeasssa siinä, että kasvotusten kertominen voi olla vaikeaa. Kun tiedät, kerro minullekin;) Mie en ainakaan kasvotusten kerro, mitä väliä kun mykkäkoulu tulee joka tapauksessa. Sori, tämä ei sinua paljon auta, mutta tiedät ettet ole yksin:)

Eikä, surullista:( Olen niin pahoillani puolestanne. Voimia sinulle nyt ja onnea uuteen yritykseen, mikäli sellaista aiotte!

En tiedä tuliko perille, sillä ensin näkyi että "peruuta pyyntö" mutta nyt näkyy taas että "hae ryhmään". Niin en tiedä että etkö hyväksynyt, vai eikö tullut perille. Taidan laittaa uuden...:D



Edit: Eipä mitiä, mie vain hätähousuna en katsonut sen "hae ryhmään" linkin takaa. Siellä luki että odottaa:D

Hyvää maanantaita kaikille!:)



Kiva äitienpäivälahja Elmulle tulossa siis!:) Onnea!

Täällä samanlaiset tunnelmat kuin Pikkukoivulla, eli ajatukseen pikku hiljaa totuteltu, itsellä nyt viikko plussauksesta:) Ei silti ihan vielä kirkkaana päässä ole tulevaisuuden näkymät.



Lääkäri soitti tänään ja kilpirauhasarvoni olivat korjaantuneet normaalille tasolle, kun ne puoli vuotta sitten olivat taas rajoilla vajaatoimintaan päin. (Näin hyvät ne eivät ole kertaakaan olleet,hilanneet ylös ja alas, lääkkeitä en ole kuitenkaan aloittanut) Eli näyttää että raskaus olisi parantanut ne:D Lääkäri konsultoi vielä sisätautilääkäriä siitä aloitetaanko lääkitys vai ei. Toivottavasti ei tarvitse, vaan arvot pysyisivät hyvänä koko raskausajan.



Pahoinvointi nostelee päätään iltakuvotuksena, toivottavasti selviän vähällä, emetofoobikko kun olen...:x Menkkamaiset kivut vieläkin läsnä, saavat pelottamaan. Turvotus on jotain uskomatonta, kun nyt jo saa nappi auki kulkea. Näyttääkin masu ihan ilmapallolta. No, hyvä alkaa jo tottutelemaan pikku hiljaa...;)



Bulma ja kyytiläinen rv 5+1