BMW

Katkeria , sanoi kettu pihlajanmarjoista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oy on muoto. Oltiin köyhiä opiskelijoita, kun pistettiin hynttyyt yhteen. Lapsia on kolme.

Et näkisi rahoja vaikka ei avioehtoa olisikaan. Yrityksen varat ei ole miehen henkilökohtaista omaisuutta vaan osakeyhtiön.

Toki mahdollista on sekin että yritys myydään jolloin varoista tulee henkilökohtaista omaisuutta. Jos sellainen on suunnitelmissa avioeron lisäksi kannattaa miehen ensin erota ja vasta sitten laittaa yritysmyyntiin.

Avioerossa tehdään ositus ja yritys tulee myös osituksen piiriin

Älä pistä nimeäsi mihinkään paperiin, ennen kuin olet selvittänyt asiat. 

Muuten voi olla tilanne, että olet puilla paljailla, jos mies yllättäen haluaakin eron. Ei välttämättä huutele asiasta etukäteen !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut mieleenikään kysyä mitä kukakin haluaa. Joulunaikaan pöydänympärillä saattaa olla kaksikymmentäkin ruokailijaa, lapsia ja aikuisia. Ei siinä kysellä mitä kukakin haluaa. Olen laittanut mieleni mukaan ja vuosi toisensa jälkeen syöjät ovat palanneet. Lapset syöneet yksivuotiaista asti samaa ruokaa.

Minun mielestäni taas todella outoa ettei kysellä keneltäkään muilta olisiko jotain toiveita, vaan yksi päättää kaiken.

Kyselisitkö itse pariltakymmenelta ihmiseltä ja valmistaisit sen mukaan ? Haloo !

Joulupöydässä aina on jokaiselle jotain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

BMW kirjoitti:

Syö samoja ruokia, tai on sitten syömättä

Koskaan en ole erikseen kysellyt ja lapset ovat oppineet syömään samoja ruokia

Tämä! Ei ihme että on niin paljon nirsoja lapsia, jos lapsilta kysellään mikä kelpaa, ja sen mukaan tarjotaan ruokaa. Kun ilman mitään kummempaa draamaa vaan tarjoaa samaa kuin muillekin alusta asti, ei syömisestä tule mitään ongelmaa. Aluksi lapsi maistelee, sitten kun tottuu alkaa pitämään eri mauista ja koostumuksista. Jostain tulee ihan lempparia, jokin ehkä vähemmän mieleistä, mutta ylivoimaisesti suurin osa ruoista kyllä kelpaa. Tietenkin jokaisella, aikuisellakin, voi olla jokin inhokki mitä ei vaan pysty pakottamaankaan itseään syömään. Yleensä ihminen kyllä tottuu erilaisiin ruokiin, kunhan vaan saa riittävän monta kertaa maistaa ensin. Lapsia ei pidä pakottaa syömään, eikä tehdä numeroa jos tarjottu ruoka ei kelpaa. Mutta muutakaan ei pidä tarjota tilalle. Jos tähän sortuu, tulee sitten itse kasvattaneeksi siitä lapsesta nirson.

Kun sulla noita neuvoja riittää, niin kerropa mitä silloin kuuluu tehdä, kun lapsi on alipainoinen? Usein valikoivat nimittäin ovat? Saako silloin tarjota muuta, vai annetaanko painon laskea?

Harvemmin ne itseään nälkään tappaa ja tuskin joulun aikana kummempaa ehtii tapahtua