beccan

Itselleni kävi niin, jouduin odottelemaan puudutuksen vaikutuksen lakkaamista 1/2h. Usch, ponnistusvaihe olikin sitten karmeinta koko synnytyksessä.

Mutta hyvällä tuurilla näin ei käy :)

hyvin, leikki ehkä enemmän tyttöjen kanssa rauhallisempia leikkejä. Leikki myös poikani kanssa, jos tämän rajumpi kaveri ei ollut paikalla. Hän kyllä oppi vuoden kuluessa (3v ->4v) selviytymään tilanteista, otti keväällä jo osaa rajuimpiinkin leikkeihin ja välillä oli jopa pahin kaikista. En tarkoita että tämä olisi tavoiteltavaa, mutta lapset kehittyvät ja muuttuvat nopeasti ja kaverien kanssa roolit voivat vaihtua täydellisesti.

Hänelle oli myös hyötyä siitä, että hän oppi leikin mennessä liian rajuksi poistumaan omiin puuhiinsa. Hän ei muuten hallinnut tilannetta, vaan puri tms kun ei osannut muutakaan keinoa.

Uskon että poikaa auttoi myös se, että hän kävi äitinsä kanssa kaksistaan avoimessa päiväkodissa ja muiden lasten luona leikkimässä. Hän sai silloin harjoitella yhdessäoloa äidin valvovan silmän alla, eikä tilanne käynyt liian raskaaksi.

kun omat housut eivät enää menneet kiinni. Tai ehkä yhdet isommat menivät, mutta eivät olleet niin mukavat. Maha on myös ollut kuin pallo alusta alkaen. Taitaa olla geeneissä, nyt kolmas raskaus loppumetreillä ja saman kaavan mukaan ovat menneet. Sutjakimmat linjat olivat esikoisen kanssa, mutta maha pullotti kuitenkin.

Olen itse 162cm ja painanut raskauksien alussa n53kg joka kerta, liikakiloista ei siis ole ollut kyse.



Mutta ehkä sinulle käy samoin kuin minulla. Mahan kasvu on räjähdysmäisen alun jälkeen aina tasoittunut, ja ollut puolenvälin jälkeen varsin kohtuullinen. Olo ei vieläkään (rv38) ole kovinkaan hankala :)

Meilläkin on välillä näitä kausia, kun mikään ei kelpaa. Ja seuraavaksi (juuri kun on tottunut laittamaan pienempiä annoksia) ihmettelenkin jo että mihin se kaikki ruoka mahtuu mikä menee.

Pojat ovat siis 2- ja 4-vuotiaat.

Itse olin jo helpottunut poikani keliakiaepäilystä, ajattelin että on hyvä ettei ole oikeasti " vakava" tauti. Tarkoitan siis sitä, että keliaakikko on täysin terve, kunhan noudattaa vain oikeaa ruokavaliota. Mitään lääkkeitä ym ei tarvita. Ja keliakiasta ei tule (käytännössä) mitään jatkosairauksia dieetin pitäessä. Eli jos joku pitkäaikaissairaus pitäisi valita, niin ottaisin kyllä keliakian vaikka uudelleen :) Tämä ihan lohdutuksena, et ehkä noin alussa osaa asiaa ihan arvostaa, kuten en itsekään osannut. Ja lisäksi vielä voi olla tyytyväinen että keliakia on diagnosoitu, itse kärsin monta vuotta kauheista vatsakivuista kun lääkärit eivät osanneet epäilläkään keliakiaa.



Mutta neuvoja: Liity paikkakuntasi keliakialiittoon, kts www.keliakialiitto.fi, sieltä saat tukihenkilöiden nimiä ja numeroita. Tukihenkilöinä on myös sellaisia, joiden lapsilla on keliakia, he osaavat parhaiten neuvoa.



- Leipää saat Moilaselta joka kaupasta, lisäksi Stockalta ja isoimmista CM:stä myös muita (parempia) merkkejä.

- Tilaa Semperiltä ja muilta jauhon valmistajilta esitteet, niistä saa hyviä ohjeita.

- Hanki leipäkone, jos uunin käyttö tuntuu hankalalta (muista vaan että tavallista leipää ei siinä koneessa saa tehdä). Muista hankkia myös oma leikkuulauta ja leivänpaahdin, oma margariini on myös tarpeen.

- Käy paikkakuntasi ravitsemusneuvojalla, häneltä saat myös esitteet.

- Mene keliakialiiton järjestämälle sopeutumiskurssille, tietoa saat liitosta.



Ja älä masennu, lapset sopeutuvat tällaiseen asiaan yllättävän hyvin :)