beccan

mieleen on jäänyt iso kauppakeskus (v. 2001 Euroopan isoin) Columbus (tms.), jonne pääsi keskustasta metrolla. Muistaakseni yhdessä kerroksessa oli pelkkiä lastenvaatteita ja -tarvikkeita. Kannattaa käydä! Varsinkin heinä/elokuun vaihteessa, jolloin on alennusmyynnit.

Tosin meillä ei ole vaihtoehtoakaan, kun 2.5v keskimmäinen ei enää nuku päiväunia. Hän ei juuri katso telkkariakaan, max 20 min. 4.5v esikoinen kyllä katsoisi, mutta hän ei saa katsoa pikkuveljeä pidempään.

Nauhoitan joka päivä pikkukakkosen ja/tai buuklubbenin, jonka pojat katsovat päivällä lounaan jälkeen. Sillä saan 20min tauon.

Illalla he eivät enää katso telkkaria.



Mutta sinuna antaisin esikoisen katsoa telkkaria ns " väliaikaisena ratkaisuna" . Paremmin nukuttuasi katselua voi sitten vähentää. Ja voithan yrittää leluilla yms saada häntä puuhailemaan itsekseen (meillä ei ole koskaan onnistunut).

kasviksia valmiiksi kulhoon. Pojat saavat syödä kasviksia sen aikaa kun lämmitän ruuan yms. Kasvikset ovat erityisen hyvä idea jos en jaksa ruokaa tehdä valmiiksi, lasten helpompi odottaa ruokaa niitä popsiessaan.



Pyykin ripustamisen teen aina lasten kanssa. He saavat leikkiä pyykkipojilla ja " auttaa" . Jopa vauva jaksaa katsella iloisenväristä pyykkiä kiitettävän kauan.



Meillä pojat 4.5v, 2.5v ja 7kk.

vedenpitävät sormikkaat, jotka vaikuttavat myös hyviltä. Sormikkaiden koko on vaan aika iso, koko 2 on pojalleni hieman iso. Mutta kun hanskat eivät enää kelpaa niin ei voi mitään.



Rasavilin kangas on vettäpitävää mutta saumoja ei ole teipattu. Eivät siis kestä uittamista.

Yleensä soitanl miehelle töihin ja valitan miten kamalaa kotona on. Vartin vuodatuksen jälkeen jaksankin loppupäivän siihen asti että mies tulee kotiin. Huonoina päivinä häviän hänen tultuaan kotiin samalla ovenavauksella tunnin kävelylle. Kauemmas en pääsekään imetyksen takia, mutta tuntikin helpottaa jo kummasti.



Saitkin jo hyviä vinkkejä. Kannattaa hankkia kaappiin myös yllätysjuttuja: uusi pieni lelu, uudet tussit, pienet karkkiaskit, video, joilla pääset todella huonoista hetkistä yli ja saat olla hetken rauhassa.



Sukulaisia kannattaa myös pyytää avuksi, jos he vain jaksavat. Muutaman tunnin tauko pelastaa päivän kuin päivän.



Silloin kun todella tympii, alan usein suunnittelemaan jotain hauskaa viikonlopuksi/kesälomaksi/illaksi, jonka avulla saa muutakin ajateltavaa. Silloin on kuitenkin helpompi liikkua kuin yksinään, nykyään kolmen pienen kanssa ei yksinään kauas pääse (mutta kylläkin kauemmas kuin aikoinaan esikoisen kanssa :)