Aotearoa:)

Eli eipä kummempia. Supistukset ovat pysyneet nyt aika hyvin kurissa ja elämä hymyilee.



Murumakkaroille tervetuloa mukaan! (Menikohän nimimerkki nyt oikein?)



Monet tuntuvat "joutuneen" sokerirasitukseen. Minulle ei sellaista edes ehdotettu, vaikka minullakin on jo ikää tuon korkeat 30.



Sf-mitasta: minulta ei ole vielä edes mitattu. Tosin huomenna on seuraava neuvola, jos vaikka sitten siellä.



Kantoliinoista: minulla on ollut edellisillä käytössä hug-a-bub-liina ja tosi mukava on ollut. Liinan jälkeen olen siirtynyt ergo-reppuun ja vieläkin 2-vuotias matkustaa satunnaisesti siinä, esim. pitkillä metsäreissuilla. Molemmat ovat olleet ihan huippuja, selkä eikä hartiat ole kipeytyneet kummassakaan. Esikoisella oli Baby Bjornin rintareppu, mutta se ei ollut niin hyvä. Kai nekin ovat nykyään parempia, mutta liinan jälkeen en tuollaiseen reppuun enää palaisi.



Painosta: neuvolassa ollaan huolissaan kun olen vieläkin miinuksilla. Syön kyllä hyvin, en kovasti herkuttele, mutta painoa ei vaan kerry. (Ei kertynyt kolmosestakaan). Th selvästikin syyllistää minua tästä. Viime raskaudessa jouduin

käymään lääkärillä samasta syystä ja hän ei ollut onneksi huolissaan. Sanoi, että kunhan vauva kasvaa normaalisti, niin kaikki on hyvin.



Potkuista: tämä meidän vauveli on todella "villi" tapaus, jos hän jatkaa samaa rytmiä masun ulkopuolella, taidamme olla pulassa. Hän potkii päivisin ainakin parin tunnin välein. Ja aina kun hiljennyn kuuntelemaan. Iltaisin hän potkii yhtämittaa 19-23, välillä saattaa pitää noin viiden minuutin taukoja. Yöllä hän on onneksi vähän rauhallisempi ja saan nukuttua aika hyvin.

Eipähän ainakaan tarvi pelätä..



Tsemppiä väsyneille, huonovointisille, kipuileville ja suppaileville!



Huldalle peukut pystyyn, että lääkäristä tulisi hyviä uutisia!



Aotearoa ja Ansku 24+2

Ensiksi Sirppis, tervetuloa mukaan!



Minitassu: harmi sinunkin tilannettasi. Lepoa sitten vaan, muu ei kai auta.



HuldaHuolettomalle vastauksia:

Keskosesta supisteli samalla tavalla kuin nytkin, tosin alkoivat vasta rv20, nyt rv12. Kontrolleissa kävin ja vuodelepoon jouduin, mutta sairaalassa ei onneksi tarvinut makailla. Viikko ennen synnytystä kohduntilanne oli aika hyvä (tämän hetken tilanteeseen verrattuna) eli pehmentynyt, vähän auennut, mutta kanavaa yli 4cm. Limatulppa irtosi n. 2viikkoa ennen synnytystä ja lapsivettä lorahti viikkoa ennen (tosin siinä tikkutestissä se ei paljastunut lapsivedeksi). Keskosen syntymäpäivänä huomasin kotona, että paikat olivat auenneet kokonaan ilman suurempia supistuksia ja soitin sairaalaan. Sain kortisonit vauvan keuhkoja kasvattamaan ja ne oikeat supistukset alkoivat melkein heti sairaalaan saavuttuani. Sanoivat, että jos vauva ei olisi ollut poikkitilassa, hän olisi syntynyt kotona. Haaveena olisi ollut viivyttää synnytystä niin, että kortisonit ehtisivät vaikuttaa, mutta kahden tunnin jälkeen oli pakko tehdä kiireellinen sektio (kääntöyritys ei onnistunut). Vauva syntyi rv31+6. Painoi 1900g eli oikein hyvän kokoinen noille viikoille. Vauva oli saanut keuhkokuumeen tuon lorahtaneen lapsiveden takia ja tilanne oli keuhkojen kannalta aika huono. Parisen viikkoa hän oli hengityskoneessa ja kerran meille soitettiin yöllä, kun tilanne huononi entisestään. Nyt kuitenkin kaikki on todella hyvin ja poika on terve, mitä nyt pihisee pahasti aina sairastuessaan. Keskolassa hän viipyi 6,5 viikkoa.



Levosta: tilanteeni on siinä mielessä ihan hyvä, että kaksi isompaa lasta on niin isoja, etteivät tarvi apuani enää ja auttavat minuakin tarvittaessa. Vanhin menee tokalle syksyllä ja kävelee itse n.200m kouluun. Kakkonen menee eskariin. Nyt on jo sovittu, että hän kulkee taksilla. Ainoa "ongelma" on tuo kaksivuotias. Hänen kanssaan olen kotona. Nyt mies on lomalla joten hän auttaa, mutta syksyllä meidän tulee selvitä päivät kahdestaan. En haluaisi laittaa päiväkotiin pariksi kuukaudeksi kun kuitenkin meinaan pitää hänet kotona vauvan synnyttyä, mutta jos on pakko niin sitten on. Toivon vaan, että pärjäämme kotona, enkä joutuisi sairaalaan vuodelepoon.



Ohjeita: en ole mitään erikoisia ohjeita saanut. Vältä kaikkea, mikä aiheuttaa supistuksia. Älä nostele, älä kanna. Soita herkästi, jos jotain poikkeavaa ilmenee (esim. vuotoja). Siinä muutama. Kontrolleja sairaalassa on nyt kerran kuukaudessa, neuvolassa käyn melkein kahden viikon välein. Jatkosta en tiedä.



Vointeja kaikille marrasmasuille!



Aotearoa ja Ansku 22+2

Nimittäin ultrassa käyty täälläkin ja vauva voi hyvin. Kaikki näyttäisi olevan hienosti! Sukupuoleksi kätilö veikkasi suurella todennäköisyydellä tyttöä. Sen saa lisätä listaan, kiitos jo etukäteen!



Niin kuin Helene4 sen jo sanoikin, sukupuoli ei tuntunut ollenkaan tärkeältä vaan se että vauva on terve. Tosin ihan mukava se on tytön tuloon valmistautua. Muutama vaaleanpunainen body ja mekkokin on tullut ostettua.



Uusia on tullut mukaan, tervetuloa!



Jumppikselle minunkin puolestani valtavat onnittelut hyvistä ultrauutisista!



Liitoskivut vaivaa kovasti ja kävely on todella vaikeaa. Supistuksia tulee edelleen kivuliaita ja lääkärillä kuljen kuukauden välein. Ultralla katsottuna kohdunkaulaa on alle 2cm jäljellä, ulkosuu pehmeä ja auennut. Sisäsuu onneksi kiinni. HuldaHuolettomalle täällä siis kohtalotoveri.



Synnytyspelosta täällä myös ollut puhetta. Minua ei oikeastaan pelota, mutta mietityttää kyllä kovasti. Kakkosen ja keskosen synnytyksessä kaikki ei ole mennyt niin, että uskaltaisi avoimin mielin taas tuohon koetukseen. Pelkopolille en tunne kuitenkaan tarvetta. Esikoisen syntymästä on jäänyt todella hyvät muistot, jotka varmasti kompensoivat noita hieman huonompia.



Kova hinku olisi jo kaivaa kaikki pienet vauvanvaatteet säilytyksestä. Yritän nyt kuitenkin vielä pari viikkoa odotella. Ei niitä kuitenkaan vielä vähään aikaan tarvita. Niitä vaan on niin ihana hipelöidä ja järjestellä.



Aotearoa ja Ansku 21+6

Huh! Perheen kanssa on tullut lomailtua oikein urakalla. Mökkeiltyä, käytyä viime viikonloppuna häissä. Nyt Linnanmäellä. Laitteissa tuli käytyä vaan 2-vuotiaan kanssa, mies sai kieppua isompien vauhtihirmujen mukana.



Unesta: kunhan hyvän asennon löydän tyynyjen keskeltä, nukun melkein koko yön kylkeä kääntämättä. Neljän jälkeen herään ekan kerran ja asennon vaihdon jälkeen nukun siihen että lapset herää. Nukun niin sikeästi etten kuule edes lehdenjakajaa.



HuldaHuoleton: toivottavasti et nyt vuodelepoon kuitenkaan joudu. Koita ottaa vaan rauhallisesti. Minullakin supistelee kovasti ja olen nyt sinut itseni kanssa, etten tuota 2-vuotiasta enää kanniskele. Yhden keskosen kokemuksella sanon, että vauvan on paljon parempi masussa kuin keskoskaapissa. Vaikea niitä supistuksia on kokonaan välttää, mutta kannattaa tehdä kaikkensa.



Minusta tämä keskiraskaus on suunnattoman ihanaa aikaa. Nautin kovasti tästä pyöristyvästä vatsasta. Pienistä potkuista, jotka tulevat milloin minnekin. Äitiysvaatteista, kaikesta. Liitoskivutkaan ei vielä ole yltyneet haitaksi asti.



Aotearoa ja pieni 20+5

No voi ei Jumppis! Toivottavasti kaikki menee parhainpäin.



Kaisuliinille minunkin puolesta tervetuloa!



Nuo Jumppiksen huonot uutiset saivat minut taas pelokkaaksi. Kolmosella virtsarakko oli ultrassa ihan täynnä eikä hän pissannut ultran aikana niitä pois. Ultraava kätilö alkoi puhua munuaisaltaiden laajenemisesta ym. muista mahdollisuuksista. Uusinta ultra sovittiin viikon päähän ja silloin kaikki oli hyvin. Se viikko tuntui suunnattoman pitkältä ajalta epätietoisuudessa.



Sikainfluenssasta: en ole osannut sitä ollenkaan vielä pelätä, mutta nyt vähitellen olen alkanut ajatella kuinka tuon meidän keskosen keuhkot taudin kestää. Kaipa ihan hyvin. Ei ne kovin vakavaa tautia tännepäin lupaile.



Matkustuksesta raskaana: kyllä kai elokuussa meillä marraskuisilla on ihan turvalliset viikot matkustaa. Varsinkin jos kuuntelee omaa vointia etukäteen ja on tietysti tarkka ruuan ja käsihygienian suhteen.



Eipä kai kummenpaa, puolivälissä raskautta ollaan. Ultraan vielä viikko.



Aotearoa ja pieni 20+1