Aotearoa:)

Onnittelut pikkuisesta pojasta!



Aotearoa ja pikkukuutonen 10+3

NöpönÄiti: onnea onnea! Ihanaa, että selvisit vain säikähdyksellä. Nyt vaan sitten lepäillen :)



Thunder: pahoittelut teillekin vauvan menetyksestä! Sitä ei toivoisi kenellekään :( Haluatko kertoa mitä tapahtui?



Ostin tänään vauvalle pienet punaiset sukat, ihan heräteostoksena prismasta. Ehkä minä vähitellen alan uskomaan, että pikkuinen on oikeasti tulossa :)



Aotearoa 10+0

Tervetuloa mukaan DiaLia ja Amorion! Tulkaa tänne viikkopinoihin kirjoittelemaan.



HelmikuunHelmi: voi ei! Onneksi pieni on kuitenkin sinnikkäästi vielä mukana. Toivottavasti pysyykin! Toivon niin kovasti, että kaikki menee hyvin.



Malica: Onnittelut sykkeestä!



Manskuli: Onnittelut teillekin! Niin vaan ne elämäntilanteet muuttuvat..



Nuunuu: tuntuu varmaan ihanalta tuo pahoinvoinnin helpottaminen. Täällä vielä yökkäillään eikä helpotusta tunnu olevan tulossa, pahenee vaan. Yök!



Miehistä: minunkin mies hemmottelee minua ja silittelee vatsaa iltaisin . Meidän enkelivauvan syntymästä (ja kuolemasta) on pian vuosi ja luulen, että tuo menetys painaa vielä miestä. Hän on ehkä herkempi kuin ennen. Hän osti pienen paidan vauvalle kaksi viikkoa sitten ja sanoi luottavansa siihen, että paita saa tälläkertaa käyttäjän. Todellisuudessa luulen, että häntä pelottaa yhtä paljon kuin minuakin. Ellei jopa enemmän..



Salaisuuden paljastamisesta: me ei olla kerrottu vielä kenellekään. Olemme aina ennen kertoneet np-ultran jälkeen, mutta nyt olemme miettineet jos odottaisimme vielä. Minusta tuntuu tärkeältä kertoa ensin lapsille ja sitten vasta muille sukulaisille ja ystäville. Lapsille oli kova paikka menettää sisarus, isommat oireilevat vielä aika pahasti. 10v täyttävällä tytöllä on univaikeuksia, yksinjäämisenpelkoa ja kuolemanpelkoa. 8v. poika taas miettii usein miksi enkelivauvamme kuoli ja mikä hänet tappoi :( Mitään syytä ei siis kuolemalle löytynyt. Mutta jossain vaiheessa tästä raskaudesta on kuitenkin pakko kertoa. Olisi vaan niin kauheaa jos lapsien sydän särkyisi taas...



Tulipa puhuttua ikävistä aiheista. Iloisempaa loppuviikkoa kaikille!



Aotearoa ja pikkukuutonen 9+6

Niin huonoja uutisia monella!



Cherry80: tsemppiä! Toivottavasti pikkuinen pysyisi matkassa.



Jmj ja EnnaNin: Voi ei! Olen kovin pahoillani puolestanne!



Ompunpomppu: kuinka siellä voidaan?



Tuntuu kurjalta hehkuttaa omaa onnea näiden surullisten ja epätietoisten uutisten keskellä, mutta en voi olla hehkuttamatta. Minä näin pikkuisemme ultrassa tänään. Ihan ensimmäistä kertaa. Sydän löi vahvasti ja liikkeet näkyivät selvästi. Päällisin puolin kaikki näytti olevan hyvin. En voi lakata hymyilemästä kun olen niin onnellinen!



Aotearoa ja pikkukuutonen 9+4

Onnea Zharaa!



Ananasmehu: Heh! Tänne vaan taas odottajien matkaan!



Omaa napaa: olo on edelleen aivan kauhea. Pahoinvoinnin myötä kiloja on kadonnut neljä (olen hoikka muutenkin). Oksennan pari kertaa päivässä ja kokoajan on etova ja huono olo. Alan olla jo ihan poikki. Kotidopplerilla kuuntelen pienen ?ääniä ja siellä se pikkuinen pompottelee. Olen jo niin rakastunut häneen!



Suru enkelivauvan menetyksestä nostaa taas päätään kun pian on kulunut vuosi vauvamme kuolemasta ja syntymästä. Meillä on ollut tosi rankkaa. Tietenkään tämä uusi vauva ei korvaa menetyttä enkeliämme, mutta toivon niin kovin, että saisimme tälläkertaa tämän pikkuisen elossa kotiin!



Aotearoa ja pikkukuutonen 9+3