Annielina
Seuratut keskustelut
Kommentit
Hyi että, kun ei meinaa kestää tätä etovaa oloa. Sängystä ei pääse ylös ollenkaan, kun oksettaa vaan koko ajan. Mitkä niksit teillä on auttaneet? Mä oon yrittänyt syödä säännöllisesti, aina rasiassa joka paikassa jotain pikkuevästä. Tuntuu, että ainoastaan syöminen auttaa jos auttaa. Nää aamut on kuitenkin vaikeita, kun huono olo ei meinaa millään lähteä pois... :/ Liikunta tuntuu auttavan myös. Jotenkin siinä aina unohtuu oksetus, jota tuntuu olevan ympäri vuorokauden.
Täällä kohtalontoveri! :) Mulla IBS, joka oli aluksi hyvinkin paha ja elämää rajoittava. Nyt useamman vuoden FODMAP -ruokavaliolla saavutettu ihan hyvä tilanne. Oon löytänyt aika hyvin ne ruuat, joita välttää, joihin ei missään nimessä kosketa edes pikkusormella ja sellaiset, joiden kanssa voi joskus kotona vähän irrotella. :D Pyrin tekemään kaiken ruuan alusta asti itse, jotta ruoka ei varmasti sisällä mitään vatsaa ärsyttävää. Tiedän tuon tunteen, kun vesilasillinenkin väärään aikaan saa suoliston pahalle päälle. :/ Siksi pyrin kaikin tavoin välttämään tilannetta, että päästän suolistoa enää siihen kuntoon missä se joskus oli.
Suosittelen hoidattamaan suolistoa kuntoon ruokavalion avulla ja tukena siinä kunnon probiootit. En mä mikään ammattilainen ole, nää on vain kokemuksia. Oon käyttänyt nyt jo pidemmän aikaa päivittäin Bioteekin probiootti comp -kapseleita. Samoin kesällä ihan testimielessä vedin kuurimuotoisesti useampaa valmistetta, joilla sais mahaa parempaan kuntoon. Nyt raskauden myötä (rv 7) oon muut jättänyt pois, mutta tuota probioottia käytän edelleen. Kaisa Jaakkolan juttuja suoliston hoitamiseen oon myös paljon seurannut, netistä löytyy paljon tietoa Kaisan sivuilta.
Hyvä, että otit rohkeasti tämänkin aiheen keskusteluun. Itse oon puhunut näistä vaivoistani hyvinkin avoimesti kavereille, mutta samassa tilanteessa olevia en silti tiedä ketään.
Täällä rv 6+3, la 10.6. Takana yritystä erittäin pitkään. Viime keväänä keskenmeno. Alkusyksystä iski jo epätoivo ja olin jo valmistautunut hoitoihin hakeutumiseen. Menkat alkoivat kuun alussa, tai niin luulin vuodosta johtuen - mutta toisin kuitenkin kävi ja nyt jo uskallan olla varovaisen sekaisin ja onnellinen meidän ensimmäisestä. :)
Mulla on alusta asti ollut moninaiset oireet mukana arjessa. Aluksi oli tosiaan vähän menkkavuotoa. Flunssamaiset oireet, vilunväreet, pissahädät ja ekasta yrjöstä sain varmistuksen, että nyt se on menoa.
Nyt rv 6 on ollut aivan järkyttävää väsymystä, haukottelen vain. Kerran olen oksentanut, muuten vain jatkuva ällöttävä ja oksettava olo. Viikkoon en ole nukkunut kunnolla, vaan herään viimeistään neljältä, eikä uni enää tule. Joku muu taisi sanoa samaa. Vessassa ravaan yhtenään, ehkä sekin valvottaa.
Toivotaan kaikille, että asiat sujuvat hyvin. <3 Kiva olisi kuulla nuo teidän ultrakokemukset, kunhan käytte. Itse taidan malttaa vielä odottaa. Hoitajalle eka neuvolakäynti on kuitenkin ensi viikolla, joten ehkä se tekee jo asiasta hieman todellisempaa. :)
Päivitelläänpäs tännekin, nyt 9+3. Pahoinvointi on helpottamaan päin, mutta kaikenlaista oiretta on toki edelleen. Liikkuessa huomaa sykkeiden nousevan ihan toisella tavalla kuin ennen. Pitää siis pakostakin jo himmailla.
Verivuodot on säikäytelleet tässä jo monta kertaa. Viimeksi lokakuun lopussa valvoin yhden yön vuodon takia itkien, mutta onneksi seuraavana päivänä oli eka ultra ja kaikki oli hyvin.
Tänään taas tuli hennon vaaleanpunaista vuotoa. Todella raskasta tämä jatkuva huolissaan olo. :/ Toivottavasti kaikki olisi hyvin...