äityli80 (Deleted)

Ihan kateellisena olen käynyt lueskelemassa vauvauutisia. Oma olo sen kun pahenee päivä päivältä, supistuksia tulee päivittäin, kipeitä, mutta ei mitään säännöllisiä. Hermot on kireällä ku viulun kieli, lapset ja mies saa siitä kärsiä, raukat... Onneksi en ole ainut joka näistä asioista kärsii. =)

Minulla on myös tuollaista paksua,sitkeää,valkoista limaa tullut jo muutaman viikon. Ensin luulin sen olevan sitä limatulppaa, mutta nyt olen jo luopunut toivosta, että se sitä olisi. Veriviiruja siinä ei ole näkynyt ja ei kai sitä näin kauan olisi voinut tulla. Valkovuotoa ilmeisesti vain.=(

Vauveli pitää masussa välillä ihan hirmuisia venyttelyharjoituksia, aivan tuntuu, että koko vatsanahka repeää. Viime neunolassa sf-mitta oli jo 37 ja terkka arveli vauvaa noin kolmikiloiseksi jo. Eli sais alkaa jo syntymään.

Mutta päivät vierii ja pitäs vaan jaksaa ajatella, että kyllä se sieltä joskus ulos tulee. Kaksi viikkoa laskettuun...

ja onnittelut kaikille jo vauvansa saaneille! Täällä myös äiti on ollut viime ajat aikas kiukkuinen. Tuntuu että kaikki ärsyttää. Oma olo on niin raskas ja väsynyt että tekisin mitä tahansa päästäkseni jo synnyttämään, jos vain olisi joku keino... Synnytys kylläkin on ruennut yhä enemmän ja enemmän pelottamaan. Näin kun on jo neljäs tulossa, ja kaksi aikaisempaa synnytystä on mennyt niin, etten ehtinyt saada mitään puudutuksia. Vaikka tiedän että siitä jotenkin selviää, niin se kipu on palannut muistiin ja pelottaa miten sen taas kestää. Ajatukset on niin ristiriitaisia välillä. =)



Joku kyseli siitä lapsiveden tihkuttamisesta, että voiko siinä erehtyä ja ainakin minä erehdyin edellisellä kerralla. Tuli nimittäin jotain nestemäistä ensin hiukan pöksyihin ja sitten kun laitoin siteen, niin tuli lisää niin että koko side kastui. Sairaalassa testi osoitti kuitenkin että ei ollut tullut lapsivettä ja meidät passitettiin kotiin. Kätilö arveli, että saattoi olla limatulppaa, voi kuulemma tulla niin löysänä joskus. Samana aamuna oli nimittäin tullut myös veriviirullista limaa. Että nyt jos tuollaista on niin odottelen kyllä kunnon " plöräystä" ennen kuin lähden turhaan näytille. Meillä nimittäin matkaa on aika paljon ja ei viitsi kovin monta hukkareissua ajaa.=)



Mutta eipä muuta kuin jaksamista kaikille ja onnea tulevaan koitokseen! Jospa tässä ei tarvis kovin kauan enää kärvistellä.



T: äityli rv 37

Eka syntyi rv 41, toka rv 40+1 ja kolmas rv 39+1, eli aina on viikolla aikaistunut synnytys. Nyt odotan neljättä ja toivon että syntyisi jo rv 38. Ne viimeiset odotuksen päivät kun on niin tuskaisia niin henkisesti kuin fyysisestikin. Mutta voihan se mennä ylikin, kaikkeen täytyy varautua..

Pinoudunpa minäkin taas pitkästä aikaa. Lueskelemassa olen käynyt kuulumisia, mutten ole jaksanut kirjoitella. Meilläkin muksut on sairastelleet, ensin ärhäkkää mahatautia, heti perään flunssaa. Siihen päälle omat loppuraskauden vaivat, kivut, jatkuva jano ja vessassa juoksu sekä kipeät supistukset... Voimat on olleet koetuksella, mutta päivä kerrallaan on selvitty. Vielä kun muutaman viikon vauveli pysyis masussa, niin saisi minun puolesta jo tulla. Vauvan vaatteet odottaa pestyinä laatikossa, että saisin entisen kuopuksen vaatteet siirrettyä hoitopöydän laatikoista lastenhuoneen komeroon. Muuten kaikki on vauvalle valmiina, sairaalakassiakin saisi kai kohta alkaa pakata. Sen verran paljon on noita supistuksia, että epäilen meneekö edes maaliskuulle asti.

Tuosta nimiasiasta esitietolomakkeella oli puhetta, niin ainakin meille sanottiin esikoisen aikaan, että se ei ole pakollinen. Mutta jos on ruksannut kohdan mahdollisen hätäkasteen antamisesta vauvalle, niin silloin siinä pitäisi joku nimi olla. Se nimi annetaan vauvalle sitten hätäkasteessa. Etunimi riittää. Muuten sillä ei ole merkitystä, ainakin täällä päin vauvan rannekkeeseen tulee vain vauvan sukupuoli ja äidin sukunimi sekä henkilötunnus.

Mutta tämä tällä erää. Mukavaa loppuodotusta kaikille ja toivotaan että nämä pakkasetkin alkaisivat pian hellittää.



Äityli ja poika rv 33 (tänään tasan)

Minullekaan ei ole tehty minkäänlaisia painoarvioita vauvasta neuvolassa, ei ultrassa tai muutenkaan. Ei siis koskaan ja nyt odotan jo neljättä vauvaa. Kai se käytäntö siis vaihtelee eri neuvoloissa ja lääkäreiden välillä, että tehdäänkö vai ei. Minulle on tehnyt painoarvion vasta synnärillä kätilö tai synnytyslääkäri kokeilemalla vain vatsan päältä vauvan kokoa. Ja aika hyvin ne arviot on osuneet kohdalleen.