3xäippä74

Täälä toinen, joka narahti... Argh! Kaikki muut oli reippaasti alle, mutta keskimmäinen oli just rajalla. Polikäynneistä ei vielä puhuttu mitää, mutta mittarin saan kaveriksi keskiviikkona neuvolareissulla. Mutta silti: PÖH! No onneksi sai edes kipsin pois hetkeksi. Jos alkaa särkeä, niin sitte katotaan uudestaan tilannetta ja otetaan uudet kuvat.



Eipä tänne muuta, pikaisesti luin, mutten muista enää mitää. Ja kiirettä pukkaa, joten lyhyestä virsi kaunis...



Äippä ja vissiin jotain 12+

Katjalah ja koko perhe ihanasta prinssistä! Pitkälle tosiaan pääsit tällä kertaa. :)



Ananakselle halit ja tsemppit! Mulla on kokemusta vain lääkekäynnistyksestä, en oikein tiedä mitä se kalvojen puhkaisulla käynnistettävä on. Kolmonen syntyi heti ensimmäisenä yönä, nelonen halus sinnitellä 3 päivää. Ja se jos mikä söi naista... Kai se vähän sairaalakohtaistakin on toi käynnistys systeemi. Ei mulle kukaan oo edes ehdottanut kalvojen puhkaisua.



Mua ottaa tosissaan taas päähän muksujen jatkuva sekaaminen. Mitään ei uskota eikä tehdä mitä pyydetään. Isäntä laittoi eilen järjestystä uusiksi (lue: sotki jo valmiiksi sotkuista huushollia lisää) etsiessään taskulamppua. 3 kpl piti olla, mutta yhtään ei lasten leikkien jäljiltä löytynyt eikä kukaan tiennyt missä vois olla. Ja arvatkaa kaks kertaa kuka joutuu siivoamaan? Muksut laittaa isän syyksi ja päinvastoin... Nuoremmille koitti jo joulukin, keskimmäisellä on 8 yötä, kakkosella 3 ja vanhimmalla 21. Aamulla sillä välin kun yritin itseäni hilata ylhäältä alas, nämä vikkeläkinttuiset olivat tyhjänneet omat suklaakalenterinsa ja osan kakkosen legokalenteristakin. Ja voi taivas mikä meteli siitä syntyi, kun kakkonen koulusta kotiutui... :(



Mutta jos sitä vääntäytyis taas sänkyyn mekastamaan, olis taas yks yö lähempänä keskiviikkoa. :)



Äippä huomenna rv tasan 12

Kamala väsy painaa päälle. Jostain ihmeen syystä herään 5-6 välissä, valvon puoli 9 ennen ku nukahdan vielä pariksi tunniksi. Jos hyvin sattuu. Ja raittiin ilman puutetta on selvästi ilmassa, kai sekin väsyttää.



Galluppi vastauksia meikäläiseen tapaan:

1. Mites oletteko jo aloittaneet jouluvalmistelut?

- Jouluverhot on keittiössä, joulukortit ostettu ja piparitalkoot varattu parin viikon päähän. Kaikki muut saa/joutuu odottaa kipsin poistoon, ja sitten tuleekin kiire :)

2. Miten aiotte viettää joulua? Kotona vai sukulaisilla?

- Kotona vietetään, käydään haudoilla muttei varmaan mitään muuta.

3. Mikä on teidän mielijouluruoka?

- Kinkku :D Toinen on italiansalaatti.

4. Valmistatekko itse vai ostatteko valmiina?

- Äitini paistaa kinkun, italiansalaattia on tehty itse, on paljon parempaa vaikkakin huonommin säilyvää.

5. Tuleeko joulupukki? Entä kuusi?

- Kuusi (omasta metsästä haettu) pitää ehdottomasti olla, se on meidän yks jouluperinne, että aatonaattona koristellaan lasten kanssa. Pukkikin varmaan tulee, jos ei sitten kipeinä olla.



Kauppa kutsuu, joten sinne koikkelehtimaan. :)



Äippä vissiin 11+4...

äitee mikä väsy taas! Raittiin ilman puutesta, ku suuta repii oikeen olan takaa taas. Onneksi kohta äitee hakee kauppareissulle, ku ukko lähtee sähläämään. Pitää mennä hissun kissun autolle ja vetää muutama ylimääräänen haukkaus happia. :)



Ananas oli saanu hyvän jumppaohjeen! Mä kokeilin sitä kans viitosen aikana, ku käynnistys odotti parin päivän pääs eikä yhtää tehny mieli taas mennä makoilemaan ja odottelemaan. Kummasti autto ku parina iltana sitä tein, niin kolmantena sai lähtee nyytin hakuun. Neiti ku laskeutu vielä vähä alemmas ja samalla alko sitte paikat avautua. Pääsin osastolle mytyn kans siihen aikaan ku olis pitäny ilmoittautua äitipolilla. :)



Mä lasken päiviä, tai paremminki öitä. 7 yötä jäljellä, sitte olis rasitus ja kipsin poisto! Jee!!! (.) ei mitää ihmettä edelleenkää. Ajoittain huonoa oloa, kamalin vaihe on ennen ja pian syömisen jälkeen muutama minuutti, sitte taas helpottaa.



Mutta pitää mennä pukemaan noita nakupellejä.



Äippä ja 11+4 vissiin...



PS. Katjalahista tiedän sen verran, että asuu Pirkanmaalla, viitonen on tulos ja synnäri 99% tod.näk. on TAYS. Lunttasin Tammi-09 porukasta.:)

on kahden ensimmäisen (poikia) ikäero 1v1kk. Selvitty on hengissä ja pienellä avulla.



Täytyy myöntää, että alku oli kahden pienen kanssa rankkaa. Ensimmäinen 3kk oli hankalin, sitten helpotti. Kakkonen nukkui huonommin, yhtä aikaa nukkuivat vaan yöllä ja mieskin teki töissä pitkää päivää juuri silloin, joten pyöritin koko rumbaa yksin. Mummo otti vanhinta välillä viikonloppuna, että sain nukkua päivälläkin.



Mustasukkaisuutta meillä ei ollut. Syynä oli varmaan se, ettei 1v osannut olla mustasukkainen samalla tavalla kuin joku isompi.



Kun pojat oli 1v ja 2v, oli yhteistä leikkiä jo jonkin verran ja mitä isommaksi tulivat, sitä paremmin viihtyivät keskenään. Nyt on kokemusta isommistakin ikäeroista eikä kukaan muista ole ollut yhtä läheinen sisaruksensa kanssa kuin pojat.



Kaikki riippuu siitä miten olet ehtinyt toipua synnytyksistä, vauvojen luonteesta ja millainen itse olet ja paljonko saat apua mieheltäsi. Meillä oli tosiaan vähän kuin 'selviytymistarina', toisilla ei ole mitään ongelmaa pyörittää koko juttua yksin. Kyllä siitä selviää!



Äippä ja viisikko