3xäippä74
Seuratut keskustelut
Kommentit
Onneksi mittari näyttää ' vain' +26 eilisen +29 sijaan. Ja kivasti tuuleekin, niin ei ihan polta, kun pihalla käy.
Larulle sanoisin, että paras tahti on just vauvan tahtiin. Joona nukkui ensimmäisen koko yönsä jo kolmen viikon vanhana, jos oikein muistan, mutta ei tullut mieleenikään herättää toista kesken unien ihan vaan sen takia, että pitäis syödä. Vaikka oma olo oli äärimmäisen tukala, annoin pojan nukkua ja herätä itsekseen. Ruoka kyllä maittoi niin pitkien unien jälkeen... Nyt meillä mennään illalla nukkumaan klo 23-24 ja herätään klo 7-8 syömään ensimmäisen kerran. Sen jälkeen on vielä parin kolmen tunnin torkut. Päivä sitten käytetäänkin vähän tiheämpään syömiseen, mutta kyllä se väli siltikin on välillä 2-3 tuntia.
Martinaa lohduttelisin, että kaikki kehittyy yksilöllisesti omaan tahtiinsa. Meidän herra 7v oli vauvana perin rauhallinen tapaus. Neuvolakortin taakse kertyi rasteja ' normaali' alueen jälkeen yli puolet. Silti neuvolassa ei oltu kehityksestä huolissaan, kun poika oli rauhallista ja tarkkaavaista sorttia. Ja kun painoakin oli hurjasti, totesi terkkari hymyssä suin, että pitää sitä ensin kunnolla lihaksia vahvistaa, ennen kuin raskas pää nousee... :D
Ihanaa, että Janskun Emmin koliikki on helpottamassa! Toivottavasti saatte kohta nauttia rauhallisista päivistä. Ruokailu toi mieleen meidän neidin. Välillä meni kaikki, välillä vaan lusikallinen. Ruokahalu vaihtelee päivittäin. Mutta kuten serkku mulle sanoi viikonloppuna (sillä on saman ikäinen neiti kuin meidänkin), jos ei päivällä maistu, illalla menee sitten senkin edestä. Mutta kumminkin sitä murehtii, ei sille mitään voi. :)
Mutta täällä kaikuu taas ruokahuuto, joten voikaa hyvin!
Äippä + nälkäinen Joona, ensi viikolla 3kk
johan sitä edellisestä on jo aikaakin. Lukemassa oon kyllä aina käväissyt, mutta kirjoitus on jäänyt. Nytkin ei pitkää stooria tule, kun poika ääntelee vieressä isoveljen viihdytettävänä.
Meidän lapsilla ei ole ollut vauvana mitään harrastuksia. Lenkeillä ollaan vaan käyty, jos olosuhteet on olleet sopivat (kuten mies vahtii isompia tms.) Tänään oltiin lähirannassa uimassa ekaa kertaa sitten tytön syntymän, Joonaltakin kasteltiin varpaat. :) Ja sain käsivarren ja naaman taas punaiseksi. Olis pitänyt varautua vähän paremmin, mutta kotiuduin just fysioterapeutin jumpasta, kun olivat lähdössä.
Meillä Joona ei myöskään kauhean pitkiä aikoja viihdy mahallaan, eikä edes joka päivä tule pidettyä. Mutta edes sen verran, että saa harjoitella pään nostamista ym. Vähän on välillä ' jumpattu' eli käsistä kohotettu tai muuta vastaavaa, mutta tahtoo olla neidin kanssa kiireitä.
Minran laskuri taitaa olla hormoneista vielä sekaisin, vuodessa on 365 päivää, ens vuonna 366. ;) Meillä ikä on merkitty viikkoina (1-6/52) tai kuukausina (0,3 tai 0:3, tai sitten 3kk). Merkintätapa riippuu vähän terkkarista. Meillä on ollut 3 eri terkkaa 8 vuoden aikana. Muuttelivat piirejä pari vuotta sitten, niin vaihtui.
Kiinteistä oli myös puhetta: meillä eka sai 3½kk:n iässä ensin päärynää ja sitten vähitellen muita. Kakkonen reilu 5kk:n iässä aloitti omenalla ja neiti sai 4½kk myös päärynää ensin (jos ei maissivelliä pullosta 4kk:n iässä lasketa). En osannut koskaan perunasta tehdä tarpeeksi vetelää, joten ostin purkillisen kaupasta. Ja hedelmässä oli pidempi säilyvyys ensimaisteluja ajatellen kuin kasviksissa, joten sen takia aloitin niillä.
Mutta nyt pitää mennä selvittämään mikä kriisi neidillä on ja taitaa olla kohta Joonan ruoka-aikakin.
Sopivan lämpimiä päiviä, toivoo
Äippä ja nelikko
oli kaikki arvot alle rajojen (paasto piti olla alle 4.8 Seinäjoen alueella, tai ainakin meidän neuvolassa), joten mulla ei oikein ole mitään vinkkejä antaa, mutta edellisen (unohdin jo nikin) kysymystä tiukemmista rajoista selvittelen.
Tiukemmat rajat johtuu raskausajan suuremmasta verimäärästä. Eli sokeripitoisuus ' laimenee' , kun verimäärä vauvasta johtuen kasvaa. Samoinhan käy esim. hemoglobiinin kanssa. Ihan tyhmä vertaus, mutta pätee moneen asiaan, joten laitanpa silti: teet mehua, jossa litrassa on tiivistettä 2 dl ja vettä 8 dl. Jos laitat vettä lisää, nestemäärä lisääntyy, mutta sitä tiivistettä on silti se 2dl, eli mehu on laimeampaa.
Ja sitten siihen koko-asiaan. Meidän lapset ovat olleet kookkaita (3 lasta neljästä oli yli 5kg, ensimmäinenkin 4,5kg), mutta sokeria ei ole voinut kokonaan syyttää, koska sokereissa ei rasitusta lukuunottamatta ole ollut ' ongelmaa' eikä painoakaan ole tullut edes ' sallittua' 10 kg, eli geeneillä on ollut osansa.
on takana 2 käynnistettyä synnytystä kahden luomun jälkeen edellisten vauvojen suuren koon ja vauvan painoarvion vuoksi (5kg). Samoin kuin sulla, edellisestä synnytyksestä ensimmäiseen käynnistykseen oli 5 vuotta, käynnistysten väli oli vain 2v.
Ensimmäisen käynnistyksen alkutilannetta en enää muista, paikat oli varmaan pehmenneet ja parille sormelle auki, viikkoja oli 40+2. Sain aamulla puolikkaan Cytotec-tabletin suun kautta, siitä 4 tunnin välein 3 kokonaista lisää. Supistuksia oli ollut ennestään satunnaisesti eikä niitä tuntunut sen tiheämmin tai säännöllisemmin tulevan viimeisenkään tabletin jälkeen. Klo 23 aikoihin aloin seurailemaan suppareita, kun tuntuivat jo säännöllisemmin ja puolilta öin kytkivät käyrälle, kun suppareita tuntui tulevan tauotta. Onneksi eivät olleet kipeitä, ihmettelin vain, kun tuli niin tiheästi. Ehkä 10 min käyrällä olon jälkeen meni vedet, eli siirryin saliin ja ammeeseen. Sain spinaalin (oli ihana!) ja puolisen tuntia sen laitosta syntyi pirteä tyttö. Synnytyksestä jäi hyvät muistot senkin takia, ettei tarvittu tikkejä. Kokonaiskestoksi merkittiin 5h + 3 min.
Toinen käynnistettiin myös 40+2 saman syyn takia, lähtötilanne tais olla vähän epäkypsempi edelliskertaan verrattuna, kanavaa oli jäljellä, mutta oli kumminkin auki vähän. Tällä kertaa annettiin ensimmäisenä päivänä vain puolikkaita, joten niillä ei ollut toivottua tehoa. Seuraava oli huili- eli välipäivä. Sitten jatkettiin onneksi kokonaisilla. 2 ehdittiin antamaan, kun ennen kolmatta oli jo kätilön kanssa puhetta, että jos ei enää tarvis. Suppareita oli ja edistystäkin tapahtui, joten siirryin käytävillä kävelyjen jälkeen klo 20 aikaan salille seurustelemaan ilokaasumaskin kanssa. 22.30 puhkaistiin kalvot spinaalia varten, mutta jäi saamatta, kun poika päätti syntyä 22.42. Vaikka en ehtinyt puudutusta saamaan, ei silti mitään kammoa jäänyt, vaikka vähän kipeämpi olin. Kesto oli reilu 6h + 1 min.
Kaikki riippuu varmaan kohdunsuun tilanteesta ja käynnistystavasta. Kaikki on yksilöllistä ja jokainen synnytys on erilainen. Muistan pelänneeni ensimmäistä käynnistystä, kun olin kaikenlaista lukenut ja kuullut, mutta mulla meni hienosti. Olin kipeä vasta vähän ennen spinaalin laittoa.
Tsemppiä huomiseen! Toivottavasti käynnistyy pian eikä tarvitse kauaa enää kärvistellä!