3xäippä74

kun tuli luettua koko pino sen jutun takia, joka eilen jäi vaivaamaan mieltä. Itse asiassa niitä löytyi sitten kaksi...



Mareilalle ensin: meidän hippunen on se kolmas lapsi, jonka alkuunsaattamista en juuri epäröinyt, vaan laskin ja toivoin oikein tosissaan, että syntyis just huhtikuussa -05. Ja kuin pisteeksi iin päälle sopivasti kierron puolivälin tienoilla poistettiin 5vuoden kierukka vuosi aiemmin, että sais yrittää seuraavaa (heh, 1 kerta riitti poistopäivänä ;-D). Jos jotain voi vauvojen suhteen suunnitella, niin Jenna on sitten just sen tulos. Sain a) olla kotona, kun isommat pojat meni eskariin ja kouluun, b) samalla sairaalasta kotiutuessa erikoislääkärin todistuksen ajokorttiin (toimitettava joka 5. vuosi) ja c) jatkoa poikien (vahingossa) aloittamaan synttärisarjaan: helmi-maalis-huhti, jota sitten nuorimmainen tänä keväänä jatkoi syntymällä toukokuussa. :D Melkein koko Jennan odotus kului kuitenkin vähän sumussa/ohi, kun kaverin rv 32 syntynyt vauva oli 6vk ennen omaa plussaa kuollut/irrotettu koneista 5 pv:n ikäisenä. Jotenkin sitä vaan ei uskonut, että meille tulee vauva, varsinkaan ennen kuin tunsi liikkeitä, ja vaikka tunsikin, oli se silti välillä vähän epätodellista.



Sitten se toinen: meiltä löytyy myös innokas pusuttelija. Tosin valikoiva sellainen: perheessä kaikki muut saa pusuja paitsi isä... Pikkuveljeä pitää myös halia, mutta aika nätisti on osannut toista kohdella. Ja pikkuveli kikattaa innoissaan, kun kaulasta ottaa kiinni ja vähän sisko rutistaa. Suloista! :)



Sitten viimeiseksi eiliselle päätös. :) Nyt sille jo nauretaan ja kuvia on otettu muistoksi, samoin pätkät kiharoita vauvamuistoihin laitettavaksi. Päivällä soittelin ja päästiin onneksi heti yhdelle parturille, jossa leikattiin lyhyt polkkatukka, etuhiukset rankalla kädellä ohennettuna, kun oli niin epätasaisen lyhyeksi saanut itse leikattua. Veljeni sanoin: kyllä se siitä taas kasvaa... Eri asia sitten on, tuleeko kiharat takaisin. :) Mummollekin piti käydä näyttämässä, ja surkutteli vähän, kun prinsessa katosi ja tilalle tuli isoveli pienenä. :D Jenna on kuulemma lyhyessä tukassaan ihan saman näköinen kuin esikoinen (se Jaakko) saman ikäisenä.



Mutta ettei taas menisi pikkutunneille oma nukkumaan meno, lopettelen tähän. Johan tässä taas olikin.



Terveisin äippä ja poikamainen Jenna :)

rakenneultrassa rv 21+ tuli puheeksi, ja kätilö näytti vauvan olevan poika (oli tosi hyvä kuvakulma). Ja poika tuli. :)

tulla tänne purkamaan ja/tai nauramaan Jennan viimeisintä tempausta, vaikka just nyt ei juuri nauratakaan. Isäntä kun on iltavuorossa ja kotiutuu vasta puolen tunnin päästä.



Jenna oli vanhimman pojan kanssa yläkerrassa ja minä vauvan ja toisen pojan kanssa alhaalla. Hetken kuluttua Jenna tuli alas ja sanoi: ' Jaakko leikkaa.' Voi äitee mikä näky!!! Jennalla on (ollut) isänpuolen suvun ihanat, korkkiruuviset enkelinkiharat, jotka ulottui takaa ainakin kainaloihin. Edestä vain on leikattu etuhiuksia, ettei silmille mene. MUTTA, nyt on jäljellä 1 tupsu kiharaa ja muut on KYNITTY neidin itsensä toimesta!!! Oli löytänyt veljen askartelusakset, joilla oli sitten itseään toteuttanut. Toisella korvallisella on hiukset korvan puoliväliin, toisella 3 cm alle korvan... Ja takaa on vasen puoli kynitty vaihtelevasti vähän yli puolivälin ja loput on ennallaan (ei vissiin osannut toisella kädellä leikata, onneksi)... Piti isäntää jo varoittaa; lähetin kännykällä kuvan, että tietää varautua. Auta armias, jos en saa neitiä yhdellekään parturille loppuviikon aikana. Itse en ala leikkaamaan (poikien hiukset on eri asia, kun koneella vetää), ja lauantaina olis isänpäiväjuhla, johon ollaan menossa. Poiskaan ei voi jäädä, kun ollaan mukana parissa esityksessä. Voi apua ja huh! :D



Tutit on nyt jäänyt (toivottavasti) historiaan. Kaksi viimeisintä meni roskiin yhden pesukerran jälkeen. Neiti halusi pesulle ja oli ottanut mun tietämättä tutit mukaan. Kas kummaa, kun sattui vahinko eikä neiti ehtinyt potalle, joten pesuhuoneen lattialla oli läjä, jota neiti sitten yritti ahkerasti siivota (lue: sotki kahta kauheammin :D ) ja tutit pyöri siinä seassa. No, roskiin ne meni ja selitykseksi on hyväksynyt, ettei niitä voinut enää laittaa suuhun. Yök! Ja kun oli vielä lauantai-ilta eikä kaupat sunnuntaina auki, ei uusia ' päässyt' (muka) hakemaan ennen maanataita. Ja silloinkin kävin yksin kaupassa, ettei neiti vain älyä pyytää uusia. Pikkuveljen tuttia on kyllä yritetty lainata useampaan otteeseen, mutta eiköhän sekin kohta lopu. bd



Jotain muutakin kommenttia piti laittaa, mutta en nyt just saa päähäni. Pitää palata asiaan myöhemmin.



Hyvää kuun jatkoa!



Äippä ja ' muotihiuksinen' Jenna =)

pinopuuhissa, kun en uutta löytänyt...



Meille ei kuulu mitään erikoista. Päärynäsose maistuu, samoin maissivelli. Ehkä ens viikolla aloitetaan seuraava maku. Neuvola on vasta loppukuusta ja silloin pitää miettiä flunssarokotus-juttuja.



Kääntymisestä ei Joona vieläkään innostu, mutta eipä tarvi kovasti tavaroita raivata ympäriltä. =)



Mutta hommiin taas, ja kohta kuuluu kumminkin ruokahuutokin...



Syksyistä marraskuuta kaikille!



Äippä ja Joona 5,5kk

linjoin mennään Murmelin kanssa. Mäkin jo mietin, olisko taas tulossa, mutta en vielä viitsi rahoja ' haaskata' testiin. Odottelen tässä ensin marraskuun loppuun, ja jos sitten ei mitään kuulu, pitää käydä ostoksilla ja vaikka neuvolassakin... Mulla vaan ei oo huonoa oloa, mutta eipä sitä ollut viimeksikään ja kakkonen tuli kumminkin. Testin tein sen takia kun oli jo 2kk edellisistä eikä kuulunut uusia. Kakkosen ja neidin jälkeen jäi yhdet välistä, mutta jatkui taas, siksi odottelen vielä. Otetaan, jos annetaan, mutta ei kyllä mitenkään suunniteltu tai toivottu vielä. Eipähän sitten tarvis miettiä mitä tekee ens kesänä ja vois olla kotona, kun neiti menee kouluun... Mutta ei mennä asioiden edelle. Mä kyllä poikien jälkeen olin sitä mieltä, ettei toista kertaa niin pienellä erolla (1v1kk), mutta jos nyt on onnistuttu ' sähläämään' , niin uusintakierros tulossa. HUI!



Joonalle ei vielä mitään uutta. Yöt menee vaihtelevasti, välillä nukutaan koko yö ja seuraava menee 3 herätyksellä...



Pitää mennä, tuuli aukoo ovea.



Äippä ja Joona