Jatkuvasti ikävä perhettä ja ystäviä - olenko epänormaali vai onko muita?

Minulla on arjessa usein kova ikävä vanhempiani, sisaruksiani ja ystäviä, jotka asuvat kauempana tai joita en ole pidempään aikaan muuten nähnyt. Olen kuitenkin ihan aikuinen ihminen, 28-vuotias, minulla on kokopäivätyö, aviomies ja näen siskoani tai joitain ystäviä viikon tai parin välein, parin kuukauden välein myös vanhempiani. Olen vain kovin perhekeskeinen ja toisaalta luultavasti omassa elämässä vähän "tyhjää" tällä hetkellä, joka lisää yksinäisyyttä (työ ei ole valtavan mieluista eikä työkavereista, vaikka mukavia ovatkin, ole ystävien korvaajiksi, lisäksi haluaisin jo lapsen, mutta mies ei ole valmis kuulemma vielä aikoihin). Helppo ratkaisu olisi vaan tavata em. ihmisiä useammin, mutta mies on kotihiiri ja minun nykyinen harrastamiseni ja menemiseni on hänen mittapuullaan jo tarpeeksi, lopun ajan haluaa viettää yhdessä. Sinänsä hyväksyn tämän, mutta sitten harmittaa, ettei hän toisaalta ole innokas kanssani tapaamaan ystäviäni ja perhettäni useammin - kuulemma kokee sen epäreiluna, koska emme näe hänen läheisiäänkään usein (hän ei tosin edes itse halua nähdä perhettään eikä hänellä ole montaa ystävää).

Toisin sanoen taidan olla vain katkera. Apuja?