Tutkimus: Tyhmät nuoret miehet ryyppäävät rankimmin

Nuorista miehistä ne, joilla on alhainen älykkyysosamäärä, juovat alkoholia selvästi enemmän ja vaarallisemmalla tavalla kuin muut. Tämä kävi ilmi, kun Karoliinisen instituutin tutkijat analysoivat Ruotsissa asevelvollisista kerättyjä tietoja. He tarkastelivat joukkoa, johon kuului yhteensä 49 321 vuosina 1949–1951 syntynyttä miestä. Kutsuntojen yhteydessä oli testattu heidän älykkyyttään ja lisäksi heille oli tehty yksityiskohtainen kysely juomatavoista, terveydentilasta sekä lapsuuden ja nuoruuden elinoloista. "Saattaa olla, että korkeampi älykkyysosamäärä johtaa terveellisempiin elämäntapoihin", sanoo vastaava tutkija Sara Sjölund Alcoholism: Clinical & Experimental Research -lehden tiedotteessa. Hänen mukaan älykkyysosamäärän ja terveysvaikutusten yhteyttä on selitetty lapsuuden oloilla, jotka voisivat vaikuttaa molempiin. Selitystä on etsitty myös nuoren aikuisen sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta. Heikko tulos palikkatesteissä näyttää liittyvän muihin huonoihin asioihin, kuten köyhempään sosiaaliseen taustaan ja tunne-elämän ongelmiin, mikä voi selittää tuhoisan juopottelun, arvelee Karoliinisen instituutin kansanterveystieteen apulaisprofessori Daniel Falkstedt. Hän pitää juuri tätä laajan kohorttitutkimuksen tärkeimpänä sanomana. "Älykkyys voi antaa jotain etua valittaessa elämäntapoja. On kuitenkin hyvin tärkeä muistaa, että älykkyyserot, jotka ovat olemassa jo lapsuudessa ja nuoruudessa, voivat aiheuttaa ihmisille etua tai haittaa ja tuottaa erilaisia kokemuksia, ja kaikki tämä kertautuu vuosien myötä", korostaa Falkstedt. Siksi alhaisella älykkyysosamäärällä varustettujen hölmöt valinnat saattavat johtua riittämättömyyden ja turhautumisen tunteista. Useat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että lapsen tai nuoren matala ÄO liittyy aikuisen kohonneeseen itsemurhan riskiin. Tähän asti on saatu ristiriitaisia tuloksia siitä, miten kognitiiviset kyvyt ja alkoholiongelmat liittyvät toisiinsa. Sjölund mainitsee kaksi cage-kyselyyn perustuvaa selvitystä, joissa tulos oli päinvastainen kuin hänen tutkimuksessaan. Niissä hyvät kognitiiviset kyvyt yhdistyivät suurempaan alkoholiongelmien vaaraan. Cage-kysymyksiä käytetään yleensä alkoholiriippuvuuden seulonnassa. Sjölund varoittaa yleistämästä tutkimuksen tuloksia naisiin. Heidän juovat eri määriä ja eri tavoin kuin miehet. Tulokset julkaisi Alcoholism: Clinical & Experimental Research nettiversiossaan.