Lue keskustelun säännöt.
Olen pettynyt suurimpaan osaan ihmisistä.
05.02.2015 |
Lapsena ajattelin aina, että kyllä aikuiset sitten ovat viisaita ja heidän kanssaan voin sitten keskustella vakavistakin asioista ja käsitellä tietoa, mutta aikuisikään tullessani tiesin, että odotukseni olivat liian korkealla. Yläasteikäisenä näin lajitoverieni kohelluksen ja pidin sitä tyypillisenä käytöksenä sen ikäisille. Ikäväkseni sain huomata, että jopa keski-ikää lähestyvät ihmiset käyttäytyvät todella lapsellisesti.
Ihmiset välittävät niin yhdentekevistä asioista, kuten mitä joku julkkis teki ja siitä jaksetaan juoruta. Muutenkin ihmisiä näyttäisi kiinnostavan vain sellaiset asiat, jotka vaikuttavat heidän välittömään elämäänsä. Olen kovin väsynyt tähän tietämättömyyden ja turhuuden maailmaan. Unelmoin usein pakenemisesta tältä planeetalta. Ihmiset ovat niin kovin uuvuttavia ja rajoittuneita. Ihan kuin he eivät suostu käyttämään aivojaan. Useat ottavat toisten sanomiset niin kovin tosissaan ja ajattelevat vain arkisia ja yhdentekeviä ajatuksia. Universumi on täynnä tutkittavaa ja erittäin mielenkiintoisia asioita, mutta kovin harva näyttää välittävän.
En yritä nostaa itseäni jalustalle, vaan vain avautua tästä turhuuden ja pettymyksen tunteesta. Olen väsynyt olemaan ihmisten tunne-elämän keskellä. Tunnen itseni kovin voimattomaksi tämän ekstroversion ja emotionaalisuuden maailmassa. Kohtalotovereita?
Kommentit (0)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla