Ystävyyssuhteet kun ainoa jolla lapsi

Sama juttu. Hankin uusia ystäviä. Sellaisia, joilla on lapsia. Vaikeaa se oli kun on huonosti ystävystyvää sorttia.

Jätä lapsi hoitoon ja tapaa ystäviäsi ilman lapsia. Tekee sinullekin ihan hyvää. Ystävyyyssuhteet vaativat panostamista!

Olen valmistumassa ensi keväänä ja juhlin synttäreitä samana päivänä. Ei taida olla ketään jota kutsua tekemään mitään ja juhlimaan... Miehen ja lapsen kanssa varmaan sitten käydään syömässä tai jotain.. Ahdistaa jo ennakkoon. ap

Mä olin pitkään kaveripiirissäni ainoa jolla oli lapsi. En silti ole koskaan tuntenut jääväni ulkopuolelle ja ystävyyssuhteet on pysyneet ihan yhtä hyvinä. Osittain varmaan johtuu siitäkin että välimatkaa on sen verran että ei muutenkaan nähdä edes kuukausittain. Muuten ollaan kyllä yhteyksissä ja suunnitellaan tulevia tapaamisia. En myöskään ole koskaan olettanut että kun minulla on lapsi niin kaikki ystävien kanssa tapaaminen menee lapsen ehdoilla. Ollaan toki paljon tehty sellaistakin missä lapsi on ollut mukana. On kuitenkin välillä kiva lähteä tyttöporukalla viettämään päivää/iltaa ja lapsi on silloin isänsä kanssa ollut tyytyväisenä.

Hyvin erilaisia elämäntilanteita ja eri aikoihin on ollut mun ystäväpiirissä mutta silti ne hyvät ystävät pysyy.

Otsikko kaipaa hiomista.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 17:42"]Jätä lapsi hoitoon ja tapaa ystäviäsi ilman lapsia. Tekee sinullekin ihan hyvää. Ystävyyyssuhteet vaativat panostamista!
[/quote]
Voi kun olisi mihin jättää mutta kaikki tekevät vuorotyötä ja näkevät hassuihin aikoihin arkisin. Siksi en ikinä pääse mukaan :( Ehkä kerta kolmeen kuuhun jotain menoa johon edes teoreettinen mahdollisuus päästä.. Kun olen niin etääntynyt niin vaikea löytää enää yhteistä puhuttavaa..

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 17:47"][quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 17:42"]Jätä lapsi hoitoon ja tapaa ystäviäsi ilman lapsia. Tekee sinullekin ihan hyvää. Ystävyyyssuhteet vaativat panostamista!
[/quote]
Voi kun olisi mihin jättää mutta kaikki tekevät vuorotyötä ja näkevät hassuihin aikoihin arkisin. Siksi en ikinä pääse mukaan :( Ehkä kerta kolmeen kuuhun jotain menoa johon edes teoreettinen mahdollisuus päästä.. Kun olen niin etääntynyt niin vaikea löytää enää yhteistä puhuttavaa..
[/quote]
Ja siis kun muut näkevät jopa kerta viikkoon aina jollain kokoonpanolla niin mahdoton änkeä mukaan

Joo, noin se menee. Lapsettomat jatkavat omia juttujaan, ja silloin on vaan todettava, että oma elämä on muuttunut, ja siihen on nyt tervetulleita uudet ystävät. Ainakin minä näin asian tälla tavalla. Lapsen jälkeen olen saanut paljon uusia ystäviä, sellaisia joiden kanssa jutut natsaa. Se vaihe, kun on lapsen syntymän jälkeen ihmissuhteiden osalta murroksessa, tavallaan jo ulkona vanhasta kaveripiiristä mutta uutta ei ole  vielä muodostunut, on hankala. Mutta se on vain väliaikainen vaihe. Häntä pystyyn ja etsimään uusia kavereita, löydät heitä varmasti. :)

Siis minulla se ongelma että lapsemme on jo leikki-ikäinen ja en ole saanut yhtään uutta ystävää. Vanhoista olen yrittänyt pitää kiinni mutta tuntuu että on aika luovuttaa kun yritelmät ei tuota tulosta. Yritin mm. kysellä haluaisiko joku lähteä mökkeilemään, mutta intoa ei ollut. Olivat tosin menossa jo joku viikonloppu. En tiedä milloin eikä kukaan pyytänyt mukaan :( En tiedä mistä keksisin uusia ystäviä kun opinnot on loppusuoralla ja työelämä edessä.

Itse kuljen lasten kanssa ystävien luona ihan suosiolla koska muuten en näkisi ketään muulloin kuin viikonloppuisin. Osalla heistä on lapsia, mutta monella ei. Silti kaikkien kanssa puolin ja toisin kyläillään jopa viikottain ja useimmiten tunteja kerrallaan. Harvemmin (mutta välillä kuitenkin) nähdään sitten ilman lapsia kun tosiaan mies on töissä usein arkisin klo n. 8-22 ja viikonloppuisinkin liikutaan mieluiten perheenä. Ei ole ystävyyssuhteet rakoilleet :)

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 17:47"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 17:42"]Jätä lapsi hoitoon ja tapaa ystäviäsi ilman lapsia. Tekee sinullekin ihan hyvää. Ystävyyyssuhteet vaativat panostamista! [/quote] Voi kun olisi mihin jättää mutta kaikki tekevät vuorotyötä ja näkevät hassuihin aikoihin arkisin. Siksi en ikinä pääse mukaan :( Ehkä kerta kolmeen kuuhun jotain menoa johon edes teoreettinen mahdollisuus päästä.. Kun olen niin etääntynyt niin vaikea löytää enää yhteistä puhuttavaa..

[/quote]

No tuossa tapauksessa vuorotyö rajoittaa enemmän kuin lapsettomuus. Minulla ei ole lapsia, mutta en minäkään pysty tapaamaan ystäviäni kuin iltaisin. Toisaalta eipä kaveripiiriini juuri vuorotyöläisiä kuulukaan vaan toimihenkilöitä tai opiskelijoita.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 17:57"][quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 17:47"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 17:42"]Jätä lapsi hoitoon ja tapaa ystäviäsi ilman lapsia. Tekee sinullekin ihan hyvää. Ystävyyyssuhteet vaativat panostamista! [/quote] Voi kun olisi mihin jättää mutta kaikki tekevät vuorotyötä ja näkevät hassuihin aikoihin arkisin. Siksi en ikinä pääse mukaan :( Ehkä kerta kolmeen kuuhun jotain menoa johon edes teoreettinen mahdollisuus päästä.. Kun olen niin etääntynyt niin vaikea löytää enää yhteistä puhuttavaa..

[/quote]

No tuossa tapauksessa vuorotyö rajoittaa enemmän kuin lapsettomuus. Minulla ei ole lapsia, mutta en minäkään pysty tapaamaan ystäviäni kuin iltaisin. Toisaalta eipä kaveripiiriini juuri vuorotyöläisiä kuulukaan vaan toimihenkilöitä tai opiskelijoita.
[/quote]
Toki myös näin. Tänään olisi pitänyt nähdä klo 15. Sanoin että tulen vähän myöhässä kun mies on kotona puoli neljä. Töissä venyi puoli viiteen ja koska matka olisi kestänyt 1h 20min niin en olisi ehtinyt mukaan. Kyllä taas nolotti perua :( ei ihme ettei kutsuta...