Lue keskustelun säännöt.
Voi itku, kun kotiäitiys on NIIIIIIN rankkaa
31.08.2014 |
Vikisevät kotiäidit, jotka sikiävät kolmen vuoden sykleissä, ovar yhteiskunnan paskinta ja surkeinta alakastia. Kakaraa puskee pillusta ulos joka kolmas vuosi, vanhempi tarhaan alta pois ja itse saa taas lomailla seuraavat kolme vuotta. Sitten nyyhkytetään kuinka kurittomia kakarat ovat, kun töitä ei löydykään, kun mies pihtaa (kukaan itseään kunnioittava mies ei halua helliä kotona 10 vuotta maannutta ämmää, joka olettaa miehen raatavan töissä ämmän elintason eteen), kun mies ei pitkän työpäivän jälkeen tee kotitöitä ja leiki orjaa. Jos päätät jäädä kotiäidiksi, PIDÄ TURPASI TUKOSSA. Itsepä olet tulevaisuutesi ja asemasi valinnut. Olen henkeen ja vereen kokoomuslainen ja yhdessä me rokotamme lapsiperheitä ja etenkin teitä typeriä lusmuja kotiäitejä. Pikkuhiljaa teidän kotona istuminen tukien avulla lyhenee ja lyhenee ;) Kodinhoidontuen muutos, lapsilisien leikkaus... Tämä on vasta alkua!<3
Kommentit (15)
Hahaa, kateus paistaa kirjoituksesta läpi kauas! :-D Ymmärrän kyllä pointtisi hyvin, mutta kirjoituksesi sävy oli suoraan itseensä ja oloonsa pettyneen suusta. Ihmisen, joka haluaisi olla yksi kotona olevista, mutta elämä ei olekaan mennyt ihan niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on kotihoidontuki, ei kodinhoidontuki.
Hahhahhah! Kuka olisi kotiäidille kateellinen? Ja mistä? :DDDD
Joku vassari taas rupesi leikkimään kokkaria. Hohhoijaa.
Aika provosoivasti kirjoitettu teksti, mutta olen samaa mieltä. En minäkään valita, etten työni takia ehdi istua kotona? Aika yksinkertaista. Juuri nämä kotiäidit ovat niitä, jotka täällä haukkuvat miehiään ja kehtaavat vielä taivastella, miksi mies juoksee vieraissa. No miksiköhän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko olla miehen kirjoittama :)
Kotiäitinä on yllättävän rankkaa!
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 12:23"]
Ymmärrän, että tämä on provo, mutta olen tuosta kitisemisestä kyllä samaa mieltä. Suomessa ei synny vahinkolapsia (kuin korkeintaan todella ylipainoisille), joten vanhemmuuden rankkuus on kyllä täysin itseaheutettua kärsimystä. Valittakaa toki keskenänne, jos siitä tulee parempi mieli, mutta sympatian odottaminen ulkopuolisilta on vähän kohtuutonta.
[/quote]
Mitäö mahdat tarkoittaa, ettei vahinkolapsia synny kuin todella ylipainoisille henkilöille ???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksikään kohta ei mennyt oikein: kakarat vuoden välein, tottelevat erinomaisesti, mies antaa päivittäin, vakiduuni venaa ja no, mies tekee pitkää päivää mutta pitääkseen meidät tt-tukirajan yläpuolella.
T: Onnellinen kotiäiti, vaikka päivät onkin työntäyteisiä
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 12:35"]
Mitäö mahdat tarkoittaa, ettei vahinkolapsia synny kuin todella ylipainoisille henkilöille ???
[/quote]
Ylipainoinen ei välttämättä huomaa raskautta ajoissa, tähän tapaan. -2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Samasta syystä tein miehelleni selväksi että kun esikoinen syntyy, mies jää kotiin,en minä.
Itse olin kotiäitinä 2 vuotta molempien lasten kohdalla. Arki kotona pienten lasten kanssa oli todella raskasta välillä. Välillä taas rentouttavaa ja mukavaa. Olin kuitenkin helpottunut kun pääsin töihin. Kotona olo on sitä samaa paskaa päivästä toiseen; aikainen herätys, itkua ja huutoa, ruuan laittoa ja siivousta. Mutta joo, onhan se oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 12:44"][quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 12:35"]
Mitäö mahdat tarkoittaa, ettei vahinkolapsia synny kuin todella ylipainoisille henkilöille ???
[/quote]
Ylipainoinen ei välttämättä huomaa raskautta ajoissa, tähän tapaan. -2
[/quote]
Tiesitkö että näitä on uutisoitu ihan normaalipainoisillekin tapahtuneen. Ja kaikille abortti ei ole ehkäisykeino.
T: hoikka, jolla ei näkynyt raskausvatsaa juurikaan.
Minulla ei koskaan aikuisena ole ollut niin lunkia ja rauhaisaa aikaa kun kotiäitinä ollessa. Yli kaksi vuotta sai herätä rauhassa, suunnitella ihan itse tekemiset, matkustella ja tehdä vaikka mitä. Olisin jatkanut pitempäänkin, mutta rahat alkoi olla vähissä, ja lapsikin kaipasi leikkiseuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellistä että vauvalehden keskustelupalstalla kotiäidit eivät saisi valittaa. Työttömät saa, opiskelijat saa, vanhukset saa, velat saa ym... Mut ei äidit. Koska sehän on itse valittu 'kärsimys'
no tiedoksi sulle, provoilija, että multa saa leikata vaikka kaikki tuet pois. En ole rakentanut elämääni sosiaaliavun tai kelan tukien varaan muissakaan elämänvaiheissa, miksi siis pikkulapsivaiheessa. Olen säästänyt Ihan omalla työlläni jo ennen lasten saamista turvatakseni mahdollisimman pitkän kotonaolon. Minulle lapseni eivät nimittäin ole kärsimys ja taakka, vaan rakastan heitä ja keksin heidän kanssaan muutakin tekemistä kuin 'kotona makaaminen'.
Työnnän siis ihan niin monta muksua ulos alapäästäni kuin itse ( ja mieheni, niin, hän osallistuu päätöksentekoon ja haluaa myös lapsia) tahdon. Eikä se ole vähentänyt mieheni arvostusta minua kohtaan, päin vastoin. Ehkä se toisaaltajohtuu siitä, että en pidä häntä orjanani, eikä hän minua. Parisuhteemme perustuu syvälle rakkaudelle, luottamukselle ja molemminpuoliselle kunnioitukselle.
Leikkaa ihan mitä haluat, ei hetkauta mua vähääkään <3
Ymmärrän, että tämä on provo, mutta olen tuosta kitisemisestä kyllä samaa mieltä. Suomessa ei synny vahinkolapsia (kuin korkeintaan todella ylipainoisille), joten vanhemmuuden rankkuus on kyllä täysin itseaheutettua kärsimystä. Valittakaa toki keskenänne, jos siitä tulee parempi mieli, mutta sympatian odottaminen ulkopuolisilta on vähän kohtuutonta.