Jo puoli vuorokautta ilman lasta on tarpeeksi.

Olen Se, joka jsks aiemmin kirjoitti olevansa lapsen kanssa 24/7. Nyt lapsi on isällään ja jo puoli vrk on saanut mun mielen lepäämään niin, että jaksaisin taas arkea.

Saisipa tällaisia lyhyitä pätkiä useammin, olisi aivan riittävää. Tilanteet ja elämä ei eskaloituisi lapsen kanssa eikä lapsi joutuisi kärsimään. Olen niin nauttinut ihan jo yksin kaupassa käymisestä, että Se kävi terapiasta.