Miten pääsen mukaan porukkaan?
Aloitan sellaisessa päivähoidon muodossa, jossa on aiemmin ollut kaksi kouluttamatonta hoitajaa lapsille.
Tilanne minun tultuani muuttuu, voivat ottaa hoitoon usemman lapsen ja pieniäkin.
Mutta kun ovat nämä kaksi hoitajaa tehneet " iät ja ajat" hommia keskenään, pelkään hiukan jääväni " jalkoihin" tai muuta vastaavaa.
Miten voisin tuoda itseäni esille ja kuitenkin siten, etten jyrää ketään enkä muuta liikaa totuttuja tapoja jne.?
Toki haluan tuoda oman ammattiosaamiseni esille pikkuhiljaa ja tuoda hiukan uuttakin väriä työyhteisöön, mutta en halua loukata näiden " vanhojen" tätien osaamistaitoja enkä kyseenalaistaa...vaikka varmasti moni asia olisikin paremmin jos jokaisella olisi tuore hyvä alan koulutus...;-)
Jospa jollain olisi heittää jotain fiksua tähän kysymykseeni?
Siis mulla on ihan erilaisesta työstä kyse, mutta ihmisten kanssa kuitenkin. Muutosvastarinta ja tuntemattoman pelko (vaikkei niitä ikinä kukaan mainitse, saatika tunnusta, jotkut eivät edes tiedosta) voivat tehdä tilanteesta vaikean. Siis hyväksy se, että vanhat tädit jännittäävät sinua jollakin tasolla luonteensa ja kokemustensa mukaan (voi ilmetä väheksyntänä, ilkeytenä, arkuutena...), kun pelkäävät että tiedät enemmän/luulet osaavasti kaiken/aiot muuttaa totuttuja tapoja/sekoitat turvalliset kuviot/jokaisen pitää löytää uudelleen oma roolinsa ryhmässä, jne... siis siihen pelkoon et voi paljon vaikuttaa ja se auttaa jos hyväksyt sen että se on tavallinen osa tuollasta prosessia. Se helpottaa ajan kanssa, vaikka voi ensimmäisinä kuukausina olla stressaavaa. Se myös auttaa, jos yrität itse olla menemättä niihin pelkoihin tunteella mukaan. Siis pää kylmänä ja ystävällisin reaktioin omalta puoleltasi. Se myös auttaa, että ei edes yritä muuttaa mitään muutamaan kuukauteen, vaan vasta sitten kun luottamus on kunnollinen ja hekin innostuu asiasta itse. Kestää jonkun aikaa ennenkuin uusi hyväksytään ryhmän jäseneksi niin että ehdotuksia ei tulkita kritiikiksi. Ei kannata ottaa asiota henkilökohtaisesti, sillä tämä kuvio on niin tavallinen juttu, että vastarinta/epäilykset kohdistuisivat ihan keneen tahansa joka olisi sun tilanteessa... Ihmiset tarvitsee paljon aikaa muutoksiin ja vain harvat ovat sydämestään innoissaan ja heti valmiita kaikkeen uuteen uuden tulokkaan mukana... Tsemppiä ja kärsivällisyyttä.