Tarvitseeko miehen sukulaisten kanssa olla väleissä?
Niin otsikossahan tuo jo tulikin. Meillä (mulla ja miehellä) paljon selventämättömiä asioita miehen vanhempien ja sen siskon kanssa. Yhdessä välissä välit olivat poikkikin. Koimme vääryyttä siitä, että isovanhempien kaikki aika meni miehen siskon lapsille. Siitä sitten ottivat nokkiinsa kun sanoimme.
Nyt olemme jonkin verran tavanneet heitä, mutta en usko että koskaan mikään palaa entiselleen. Miten hyvissä väleissä sitä edes tarvitsee olla?
Kommentit (8)
Ei tarvitse, mekään emme ole väleissä miehen sukulaisten kanssa ! Sieltä on tehty selväksi alusta saakka että olen väärä naisvalinta miehelleni ja anoppi auttaa vaan omia tyttäriään! Lapsemme ovat kakkosluokan kansalaisia. Hyvin me pärjätään ilman heitä. Paremmin itseasiassa, kun eivät ole mieliämme pahoittamassa mokomat!
Ei tarvitse olla missäänm väleissä. Meillä veli oli äidin perunkirjoituksessa ihmeissään, kun ei ollut mitään perittävää, ei siis mitään.Äiti oli eläissään myynyt ja lahjoittanut omaisuutensa muille eikä esim. 10 vuotta aikaisemmin tehtyyn asuntokauppaan päässyt mitenkäämn käsiksi, kun verottaja oli hyväksynyt maksettavan hinnan eikä katsonut edullisuutta ennakkoperinnöksi. Käly ei oikein tykännyt, kun jo omakseen luulemansa kesäpaikka olikin tyttäreni puhumattakaan kaikista niistä kivoista muistoista, joita lapsillani oli isoäidistään.
Parhaiten voimmekin, mitä vähemmän näemme appivanhempiani/mies omia vanhempiaan. Mitään tukea heidän suunnaltaan ei ole vuosiin tullut = tai sen jälkeen kun oma tytär sai lapsia. Silloin kaikki tuki meni sinne, heidän talonrakennushommiin ja lastenhoitoon.
Me pärjätään omillamme tai se apu mitä saadaan mun suvulta.
En koe että saan yhtään mitään energiaa tai voimaa tapaamalla sukulaisia, jotka kaiken lisäksi näkevät minut jotenkin outona.
Ap
Ei tarvi, mies voi hoitaa yhteydenpidon ja käyttää lapsia isovanhemmilla. Sä voit vaikka jäädä siksi aikaa rentoutuun jonnekin
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 13:42"]
Ei tarvi, mies voi hoitaa yhteydenpidon ja käyttää lapsia isovanhemmilla. Sä voit vaikka jäädä siksi aikaa rentoutuun jonnekin
[/quote]
Ok, näin olin ajatellutkin ehkä jatkossa tekevän. En saa siitä pakkoyhteydenpidosta anoppilaan mitään irti kuitenkaan. Kun se kanssakäyminen ei ole aitoa. Mieskin kyllä ymmärtää mua erittäin hyvin, hän kävisi anoppilassa vain lasten takia.
Mielestäni lähtökohta on, että miehen sukulaisten kanssa tullaan hyvin toimeen. Ensisijaisesti vastuu "väleistä" on kuitenkin mielehellä ja sinun tehtäväsi on tukea miestäsi tässä.
MUTTA. Jos sukulaiset eivät ole kivoja sinua ja teidän perhettä kohtaan, niin eihän suhde voi yksipuolinenkaan olla. Silloin sinulla on oikeus pitää hajurakoa, ja velvollisuus tukea miestäsi, jos tilanne häntä harmittaa.
Minulla on onneksi pääsääntöisesti hyvät välit sekä sukulaisteni että ex-mieheni suvun kanssa. Muutamasta sukulaisesta en erityisesti pidä, koska he ovat joko tietoisesti tai hölmöyttään vähän ilkeitä tai muutoin onnistuvat usein möläyttelemään sammakoita suustaan. Heidän kanssaan en juuri ole tekemisissä. Joulukortin lähetän tasapuolisesta kaikille. Ei niin kuvojen järjestämiin sukujuhliin menen, jos kutsutaan ja huvittaa. Jos en mene, lähetän tilanteeseen sopivan "kiitos kutsusta"-viestin/kortin/addressin/kukkakimpun tms.
En ole tekemisissä edes omien sukulaisteni kanssa. En vain ole yhtään sukurakas.
Ei tarvitse olla vaan sen takia väleissä että on sukulainen, jos ei suju niin antaa olla!