Huolehditteko 8-vuotiaanne läksyistä, tavaroista jne?
Tarkoitan siis sitä, että huolehditteko aina siitä, että tokaluokkalaisella on varmasti läksyt tehtynä, koulukirjat vietynä reppuun, liikkakamat mukana jne. Vai oletteko jo antaneet vastuuta näiden muistamisesta tokaluokkalaiselle itselleen? Mietiskelen vain, että joko tuossa iässä pitäisi lapsen osata muistaa itsekin moiset asiat? Meillä ei tyttö ainakaan muista mitään, jos ei sitä ole koko ajan muistuttamassa. Läksyt saattaa tehdä, mutta kirjat jäävät pöydälle ja menevät siitä reppuun vasta kun olen sanonut useamman kerran, että viepä kirjat reppuun, ja katsonut vierestä että vie.
Tuli mieleen, kun unohdin eilen illalla laittaa tytön liikkakamat reppuun ja nyt ne mitä suuremmalla todennäköisyydellä ovat kotona...
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 09:38"]
Huolehdin. Niin kauan kuin tavaroita tuppaa unohtumaan, niin kauan ei ole vastuullinen huolehtimaan kaikesta yksin. En tahdo, että kokonainen koulupäivä tai liikuntapäivä menee pieleen siksi, että lapsi on vielä ihan pikkuinen ja ajatukset huitelevat pilvissä tuon tuostakin.
[/quote]
Joo, minullakin huono omatunto kun unohdin ne liikkakamat. Sen takia mietinkin, että voiko tuon ikäiseltä odottaa jo sellaista ajattelukykyä, että ajattelee aamulla, että "tänään on torstai, pitääpä muistaa ottaa liikkakamat". Ja voisiko tuota vastuun ottamista jo ruveta opettelemaan?
ap
Aika paljon huolehdin, mutta en ihan kaikkea. Kysyn kyllä, onko puhelin mukana jne. Joka ilta kysyn, onko läksyt tehty, jos on, niin en aina tarkista että onko varmasti ja näytä ne. Jumppakamoista huolehdin.
Kyllä huolehdin, on ihan pakko! Pyrimme siihen, että hän huolehtii itse, mutta aina unohtuu jotakin. Huolehdin vähän niinkuin salaa, että oppisi myös itse tarkastamaan, että läksyt on tehty ja jumppavehkeet mukana.
Välillä annan muutaman päivän huolehtia ihan itse, mutta hän ilmoitti juuri eilen, että yksi läksy oli tekemättä yms... Joten täytyy kyllä perään katsoa.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 09:36"]
Tuli mieleen, kun unohdin eilen illalla laittaa tytön liikkakamat reppuun ja nyt ne mitä suuremmalla todennäköisyydellä ovat kotona...
[/quote]
No, jos liikkakamat ovat kotona, saattaa lapsi saada nyt hyvän opetuksen tavaroiden muistamisesta.
Ja itse kysymykseen: en huolehdi lapsen läksyistä tai koulutavaroista itse, muistuttelen ja kyselen kyllä. Jos jotain unohtaa, niin kantaa itse siitä vastuun.
Kerrottakoon vielä ihan sivujuonteena, että olin viime viikolla kahden päivän työmatkalla, mies huolehti siis lapsista yksinään sen aikaa. Toisena päivänä tuli vilma-viesti, että matikankirja kotona, toisena että lukuläksy tekemättä. Viime vuonna vastaavia vilma-viestejä tuli 2 koko vuonna...
ap
Eikun wilmahan se on eikä vilma :)
Kyllä minä myös huolehdin. Tekee läksyt omatoimisesti, mutta yhdessä tarkastetaan ja korjataan, jos korjattavaa on. Varmistan, että aamulla on oikeat tavarat mukana, liikkavaatteet, bussikortti, keliin sopivat vaatteet päällä. Minulla 8-vuotias poika. Huoneen siivoaminen ja tavaroista huolehtiminen tuntuu välillä olevan vaikeaa, on sellainen huoleton toisinaan. Tosin siinä vaiheessa, kun minä joudun siivoamaan lelut, ne yleensä menee hetkeksi omaan säilööni. Poika tietää sen, joten välillä onnistuu siivoaminen ihan sanomattakin :) Mutta kouluasioissa koen olevani vielä vastuussa siitä, että pojalla kaikki tehtävät tehtynä ja tarvittavat asiat koulussa mukana.
Kun olin lapsi, pistettiin jo ekaluokalla kävelemään kotiin jos jotain oli unohtunut. Aika äkkiä oppi homman nimen, oli aika karua.
Meidän lasten koulussa viedään liikkakamat kouluun ja ne saa onneksi jättää sinne!
ja vastauksena kysymykseen, mun 8v. Ei muista yhtään mitään, on ihan tumpelo. Pakko huolehtia kaikki sille. Eskari-ikäinen siskonsa on tunnollisempi, ei tarvitse paljoa kysellä että muistitko ja teitkö. Uskomatonta että ovat samoista vanhemmista....
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 09:42"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 09:36"]
Tuli mieleen, kun unohdin eilen illalla laittaa tytön liikkakamat reppuun ja nyt ne mitä suuremmalla todennäköisyydellä ovat kotona...
[/quote]
No, jos liikkakamat ovat kotona, saattaa lapsi saada nyt hyvän opetuksen tavaroiden muistamisesta.
Ja itse kysymykseen: en huolehdi lapsen läksyistä tai koulutavaroista itse, muistuttelen ja kyselen kyllä. Jos jotain unohtaa, niin kantaa itse siitä vastuun.
[/quote]
Tähän vielä siis sellainen tarkennus, että muistuttaminen ja kyseleminen ei ole mitään ylimalkaista, vaan sen varmistamista, että hommat on hoidettu. Eli en itse laita kirjaa laukkuun tai pakkaa liikuntapussia, vaan vamistan, että lapsi on sen hoitanut itse. Vaikka seison vieressä ja katson. Ja mitä isommaksi tulee (nyt on kolmosluokkalainen, täyttää siis kesällä 10), niin sitä vähemmän tarvitsee kouluasioihin puuttua.
Huolehdin 17 vuotiaan lapseni koulunkäynnistä joka päivä. Jonkunhan se on tehtävä.
En huolehdi. Katson reppuun ehkä pari kertaa kuukaudessa. Tänä vuonna on kerran unohtanut matikan kirjan. On vielä poika, että aika hienosti!
Tosin en pidä tätä itsestäänselvyytenä, minulla on lisäksi kaksi vanhempaa lasta, eivätkä he ole koskaan oppineet toimimaan näin. Heidän reppunsa tarkastan päivittäin, muistuttelen ja paapon.
Vähän kerrallaan. Tarhassa aina aamulla kerroin mitä illalla tapahtuu...aloin kotiin tullessa kysyä mitä seuraavaksi....annoin huolehtia jumppakamppeet itse... en enää muistuttanut ovella että ottaa sen jumppakassin mukaan (vasta autolla)... eskarissa saanut tehtäväksi huolehtia että liput ja laput tulee aamulla mukaan. Saa nyt sitten nähdä kantaako tämä hedelmää syksyllä kun koulu alkaa, että katsotaan seuraavan päivän ohjelma yhdessä ja lapsi laittaa tavarat lähtövalmiiksi itse.
Aivan varmasti tarvitsee alkuun apua kalenterin kanssa, että mikä päivä tarvitaan mitäkin ja niiden säänmukaisten vaatteiden valinnassa. Niitä vaatteita on nyt harjoiteltu lukemalla lämpömittaria/ennusteita ja miettimällä oliko tänään sopivasti päällä.... Enempi ihmettelen sitä, että tyttö ei näe kastiketahraa paidan rinnuksilla, vaan laittaisi saman seuraavanakin päivänä :)
Mä huolehdin. En tarkista itse enkä laita tavaroita kassiin mutta valvon että tyttö laittaa itse ja pyydän vielä aamulla tarkistamaan että kaikki on mukana. Mun mielestä ekalla ja tokalla voi huolehtia mutta kolmannella pitäisi jo olla omaa ajatusta siinä muistamisessa. Toivon että kahden vuoden tehomuistuttelu ja puuttuminen tekee tästä automaattisen tytön ilta- ja aamutouhuissa
Huolehdin. Tai huolehdin, että koululainen laittaa ne itse.
Huolehdin 9-vuotiaankin läksyistä, tavaroista ja aikatauluista. On luonteeltaan huithapeli taivaanrannanmaalaaja, joka ei olisi moksiskaan vaikka kaikki unohtuisi.
Perheessä on neljä lasta, joista kaksi on pienestä pitäen olleet tarkkoja ja huolellisia. Aina tietoisia siitä mikä päivä, mitä tapahtuu, mitä tarvitaan ja missä mennään. Kaksi muuta sitten ovat ihan asteikon toisesta päästä. Autan siinä missä pystyn, ja toivon että aikuisuuteen mennessä saavat jonkinlaista rutiinia asioihin... Vältän turhaa paapomista ja asioiden tekemistä heidän puolestaan, mutta muistuttelua ja tarkistelua arkielämä vaatii.
Lapsi pakkaa itse. Tarkastan ne ohimennen. Muistuttelen asioista.
Huolehdin. Niin kauan kuin tavaroita tuppaa unohtumaan, niin kauan ei ole vastuullinen huolehtimaan kaikesta yksin. En tahdo, että kokonainen koulupäivä tai liikuntapäivä menee pieleen siksi, että lapsi on vielä ihan pikkuinen ja ajatukset huitelevat pilvissä tuon tuostakin.