Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Riitta - Riittan tai Pekka - Pekkalla. Miksi jotkut taivuttavat nimensä näin?

Vierailija
02.02.2014 |

Eikö se kuitenkin olis Riitan ja Pekalla? Tuli vaan mieleen, kun kaveri taivuttaa aina nimensä noin ja sit tänään kuulin, kun yksi ihminen puhui bussissa, että "meidän Pekkalla on korvatulehdus". Oonko oppinut jotain väärin äikän tunneilla?

Kommentit (21)

Vierailija
1/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyse on ilmeisesti murre-eroista. Itse olen pk-seudulta kotoisin, mieheni on Satakunnasta. Mies ei taivuta Pekkan, mutta miehen äiti ja veli puhuvat niin.

Vierailija
2/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Murre-ero. Riikkan, Miikkan, pappan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Salosta myös havainto samasta vammasta. Riippuu vähän nimestä, mutta jos nimi on vaikka Nikke niin Nikken lua, Nikken auto, Nikken miälest. Riitta voisi jo mennä ihan oikein. Pekka vähän siinä rajoilla.

Vierailija
4/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ne ei muista suomen kielen astevaihteluja. 

Vierailija
5/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen kielen astevaihtelu koskee myös nimiä.

Vierailija
6/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Murre-ero, turkkulaiset käyttää tuota "väärää" taivutusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 22:27"]

Murre-ero, turkkulaiset käyttää tuota "väärää" taivutusta

[/quote]

 

Joo ja virolaiset myös.

 

Vierailija
8/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Satakunnassa ja Varsinai-Suomessa käytetään noita astevaihteluttomia muotoja. Ja muuten jonkin verran myös täällä Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, missä asun, esim. muodossa "tyttöillä".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

oululaiset sanoo menevänsä kakkalle

Vierailija
10/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kielitoimistolla ollut eri linjaus eri aikoina. Hiljattain astevaihtelu tuli erisnimiin, sitä ennen sai itse päättää miten oma nimi taipuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 22:54"]

Kielitoimistolla ollut eri linjaus eri aikoina. Hiljattain astevaihtelu tuli erisnimiin, sitä ennen sai itse päättää miten oma nimi taipuu.

[/quote]No eiköhän tuossakin ole selvät säännöt olleet ennenkin, mutta jossain vaiheessa joku on keksinyt että nimenhaltijan omaa toivetta olisi kunnioitettava?

Ei kuitenkaan kielenhuollon virallinen linja.

Onhan meillä aina ollut tiedettävä miten taivuttaa vieraita nimiä tietämättä haltijan omaa mielipidettä.

 

Mutta yllättävän moni ilmeisesti hyväksyy nimien Anitta, Maritta yms. taivutuksen Anittalle jne.

 

Vierailija
12/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 23:34"]

Mutta yllättävän moni ilmeisesti hyväksyy nimien Anitta, Maritta yms. taivutuksen Anittalle jne.[/quote]

 

Mutta kun Anitta ja Anita, Marita ja Maritta on eri nimiä, ne myös taipuvat eri tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 23:37"]

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 23:34"]

Mutta yllättävän moni ilmeisesti hyväksyy nimien Anitta, Maritta yms. taivutuksen Anittalle jne.[/quote]

 

Mutta kun Anitta ja Anita, Marita ja Maritta on eri nimiä, ne myös taipuvat eri tavalla.

[/quote]Ja siinä vaiheessa kun porukka alkaa nimetä lapsiaan nimillä Riita ja Peka, niin siirrymme kaikki taivuttamaan Riittan ja Pekkan, jotta eroavat toisistaan? Ja Aapo ja Aappokin ovat eri nimiä...

"Joskus halutaan, että esimerkiksi Markko-nimeä taivutettaisiin Markko : Markkon, jotta se eroaisi Marko-nimestä. Tämä on kuitenkin aika lailla suomen kielen järjestelmän vastaista, sillä kaksoiskonsonantit ovat astevaihtelussa kaikissa yleiskielen sanoissa.

Vieraskielisiä nimiä taivutetaan kuten vieraita sanoja yleensä, vaikka henkilö olisi suomenkielinen. Joskus on tul­kin­nan­varais­ta, onko nimi ”suomenkielinen”, etenkin jos kyse on sepitetystä nimestä tai jos nimi esiintyy samassa kirjoitusasussa eri kielissä; ks. kohtaaSovinnaisnimet astevaihtelussa."

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html

Vierailija
14/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten Satu taipuu?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/21 |
02.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en muista mistään astevaihteluista enää mitään? Mitä tarkkoittaa, miksi Riitta-Riitan mutta Anssi-Anssin?

Vierailija
16/21 |
03.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 23:46"]Miten Satu taipuu?

[/quote]

Sama idea, joko Satun tai kuten itse sanoisin Sadun. Kuten vaikka sukunimi Salmi, onko Salmin vai Salmen.

Vierailija
17/21 |
03.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itkenny, antannu, laittannu-puhe särähtää myös korviin.

Vierailija
18/21 |
03.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisätietoja etunimien taivutuksesta on Kielikello-lehden numerossa 3/2002 artikkelissaPilvin vai Pilven – etunimien ja appellatiivien ristivetoa. Siinä käsitellään erityisesti seuraavanlaisia tapauksia:

Lempi : Lempin. Lähes kaikkia i-loppuisia etunimiä taivutetaan niin, että tai­vu­tus­muo­dois­sa­kin on i eikä e kuten vastaavassa yleisnimessä (lempi : lemmen). Poik­keuk­se­na on nimi Tähti : Tähden, ja lisäksi ainakin Lumi, Pilvi, Pälvi ja Suvi esiintyvät mo­lem­mil­la tavoilla taivutettuina (Lumin ~ Lumen), mutta i-taivutus on jatkuvasti yleistynyt.
Tuire : Tuiren. Monet e-loppuiset etunimet taipuvat näin. Sen sijaan yleisnimen tavoin taipuvat Aihe (: Aiheen), Kaste, Laine, Rae ja Säde sekä usein Toive ja Tuike.
Satu : Sadun. Artikkeli esittää tämän ainoana taivutuksena, huomauttaen, että ”kaunis merkitys on lisännyt halua säilyttää yhteys nimen ja appellatiivin välillä”. Se siis ei viittaa siihen, että nimeä käytännössä taivutetaan myös ilman astevaihtelua. Yleisesti artikkeli sanoo:

Kun nimen rinnalla on astevaihtelun alainen yleissana, pääohjeena on taivuttaa nimeä sanan mallin mukaan. Kuitenkin usein joko ei tunnisteta yleissanaa tai halutaan ottaa etäisyyttä sanan merkitykseen ja korostaa erisnimen luonnetta. Mitä konkreettisempi nimen rinnalla olevan sanan merkitys on, sitä suurempi on tarve nimen taivutuksella irrottautua sanan merkityksestä.

Erityisesti se esittää, että seuraavat nimet taipuvat (aina tai lähes aina) ilman aste­vaih­te­lua: Ilta, Into, Kunto, Outi, Pirta, Taika, Taito, Touko, Tähkä, Ulpu, Varpu, Virpa, Virpi. Mo­lem­mat taivutustavat ovat käytössä seuraavissa tapauksissa: Aapa, Ahti, Ohto, Sampo, Sarka.

Outi : Outin

Kielitoimiston nimioppaassa on laajahko artikkeli Etunimien taivutus ja siihen liittyvä taivutus­suositusten luettelo. Se poikkeaa mm. seuraavissa tapauksissa aiemmista suosituksista:

Aapa : Aapan (aik. myös Aavan)
Ahti : Ahdin (aik. myös Ahtin)
Ohto : Ohdon (aik. myös Ohton)
Sarka : Sarkan (aik. myös Saran)
Suvi : Suvin (aik. myös Suven)
Laine : Laineen ~ Lainen (aik. vain Laineen)
Taito : Taiton ~ Taidon (aik. vain Taiton)
Tuike : Tuikkeen (aik. myös Tuiken).
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html

Vierailija
19/21 |
03.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 23:57"]

Mä en muista mistään astevaihteluista enää mitään? Mitä tarkkoittaa, miksi Riitta-Riitan mutta Anssi-Anssin?

[/quote]

No vastaa nyt kun kerran alapeukutit, miksi Anssi-Anssin, mutta Antti-Antin?

Vierailija
20/21 |
03.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 23:46"]

Miten Satu taipuu?

[/quote]spagaattiin

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yhdeksän kolme