Miltä sinusta tuntuu kirkossa käyminen? Tai

Käyn kirkossa, koska koen, että Jumala hoitaa minua siellä ihmisenä. Saan sielunravintoa. Koen yhteenkuuluvuutta muiden kristittyjen kanssa.

Yritän käydä edes kerran kuukaudessa.

Mitä enemmän olen perehtynyt kristinuskoon itse lukemalla ja myös messukaavaan, sitä tärkeämmäksi jumalanpalvelus on minulle tullut. Yhdessä vaiheessa, jokunen vuosi sitten, koin ne väliin tylsäksikin. Nyt olen alkanut oikeasti tuntea oloni todella hyväksi kirkossa.

Ainoa, mikä kismittää on se, että joidenkin pappien saarnat on aika puolivillaisen oloisia ja vailla punaista lankaa. Oikeasti niissä voisi käsitellä tärkeitä kristinuskoon ja elämään liittyviä, syvällisempiä asioita.

Olen myös alkanut käydä raamattupiirissä. Kesti kauan, että löysin sellaisen, joka tuntuu omalta.

Olen ateisti, mutta tykkään käydä joulukirkossa eli laulamassa joululauluja. Kirkossa on ihan rauhallista ja se on ikään kuin eri ulottuvuuteen astuisi täältä hektisestä maailmasta. En ole sitten tulossa uskoon, kirkon rauha vain viehättää. Ja arkkitehtuuri.

Käyn kirkossa ja seurakunnan yhteydessä, koska haluan seurata Jeesusta ja kokea kristittyjen yhteyttä.

Penkit ovat kovia.

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 05:20"]

Penkit ovat kovia.

[/quote]

Niinpä, on ikävää ettei perstuntuma kirkkoon ole hyvä.

Ei oikein miltään. Käyn aika harvoin, yleensä vain rippi- tai hääkirkossa. Odotan aina että papin sanat jollain tavalla koskettaisivat, että tuntisin kuuluvani sinne ja innostuisin käymään enemmänkin, mutta ei kosketa enkä käy. Sellaisia ympäripyöreyksiä siellä vain ladellaan.

Oikein mukavalta, kun pappi on miettinyt tilaisuuden viimeisen päälle. Yleensä näin on jouluna. Siinä on tunnelmaa ja puheet fiksuja. Se on sopiva hetki pysähtyä kaiken arjen kiireen keskellä.