Miten tourette-oppilasta pitäisi kohdella? Onko tourette-lapsen äitejä paikalla?

Yritä olla vetämättä huomiota ticeihin. Älä painosta lapsta sillä stressi lisää oireita. Yritä rohkaista ja rentouttaa vaivihkaa.

minä olen arvannut toureten, mutta murkkuikäiset luokkakaverit eivät sitä tajua. Pitävät siis tourette-nuoren ticksejä todella ärsyttävinä, kun niistä kuuluu ääntä. Minua ei haittaa yhtään, mutta miten noille luokkakavereille voin sanoa, kun sanovat, että älä yski.



Parasta on kun luokassa on useampi erityisoppilas, jotka eivät tiedä toistensa diagnooseja ja eivät omien diagnoosiensa takia osaa yhtään ymmärtää toisen käytöstä. Esim. asperger on sitä mieltä, että yskäticsinen voisi jäädä kotiin eikä tulla muita tartuttamaan.

Omalla pojallani alkaa taas tulla ticsit päälle. Oli 2-3 vuotta melkein oireeton mutta nyt murrosikä tuntuu taas laukaisevan oireet.



Pienenä olisi ollut tärkeää että opettaja olisi jotenkin tehnyt lopun luokkakavereiden kommentoinnista, mutta pieniä on helpompi ohjailla kuin murkkuikäisiä.

"Sille ei voi mitään jos on yskä, mutta yskästä huomauttelun voi jättää väliin. Huomauttelu häiritsee opetusta jo liikaa, joten annapa olla."

Ei yskälle mitään voi, se on yskittävä jos yskittää, koska yskä on keuhkoputken tapa puhdistaa itsensä pölystä ja muista sinne kuulumattomista aineista. Ja sano sille aspergerille, että pölystä johtuva yskä, kuten monet muutkin yskät, eivät tartu.

Kuvittele kolme toisiaan halkovaa ympyrää, niin ehkä ymmärrät mistä puhun. Olen toureetikon äiti ja lapsellani on myös ADHD:n eräs muoto ja AS-piirteet. Hyvin tavallinen yhdistelmä, kuulemma.



Lapsellani on paljon yliherkkyyksiä, autistista käytöstä sekä Touretteen kuuluvia oireita. Näitä ovat eräänlaiset pakkoliikkeet, jotka vaihtelevat silloin tällöin. Nyt on menossa käteen hönkiminen, sitä aiemmin selvitteli kurkkuaan vajaan puoli vuotta. On myös sellaista ulinaa. Muut lapset ovat valitelleet näistä opettajalle, mutta opettaja on kertonut ettei lapsi voi käytökselleen itse mitään. Tottahan se on. Tosin toureetikko oppii ajan myötä yleensä hillitsemään itseään kodin ulkopuolella edes välttävästi, mutta ei tästäkään takeita ole.

En kuitenkaan tykkää valehdella asioista.



Entäs sitten kun tourette kiroilee. Jos Matti kiroilee toistuvasti tunnilla, niin heitän luokasta ulos ja kirjoitan jälkän. Jos taas Pekka kiroilee tunnilla, niin en tee mitään. Oppilaat kysyy, että miksi kohtelen oppilaita eri tavalla. En voi vastata, että toinen ei mahda mitään kiroilulleen...

Oma 6-vuotias yskii nyt jo useampaa kuukautta.

Eikö olisi fiksuinta vaan jutella yleisluontoisesti niistä oireyhtymistä, joita luokassa olevat sairastavat? Eli vanhaa kunnon valistusta. Henkilökohtaisuuksiin ei tarvitse mennä, mutta isoille lapsille voisi jo vähän selittää mikä aiheuttaa esim. sen, että toureetikon on "pakko" sanoa/tehdä jotain ja asperger ei ole kuten muut. Ei ketään tarvitse osoitella tai syytellä, aivoistahan vastaus löytyy.

t. Toureetikon äiti ylempää

4-8 vuotiaana oli hankalimpaa.

Meillä rykiminen alkoi 5-vuotiaana. Muuta oiretta ei ole.

silmien räpsyttelyä.

meillä lapsen oireista on puhuttu avoimesti. En ymmärrä, että asia pitäisi salata oppilailta. Pojalla paljon oireita, joita ei todellakaan voi salata (6v). Kaikki lähipiiri tietää ja hyvä näin. Se helpottaa paljon ihmetystä, jos sanoo tai tekee jotain ns. tavallisuudesta poikkeavaa. En ymmärrä vanhankansan menttaliteettia, että poikkeavasta käytöksestä pitäisi jotenkin salata sen syytä. Meillä nyt kaveripiirissä ei ole mitään kiusaamista esiintynyt, koulumaailma voi olla toinen juttu, mutta vanhempien tehtävä olisi tiedottaa asiasta parhaalla mahd. tavalla, ei se todellakaan voi olla niin, että jää opettajan vastuuksi, että hän mietii miten kertoa toisille. Eletään kuitekin 2013 vuonna eikö?

Poikani ei halua missän tapauksessa että muut tietävät. Mitäs sitten tehdään? Kyllä mun täytyy kunnioittaa hänen kokemustaan. opettajille olen kertonut ja antanut tietoa kaikenlaista - osa huolmioi, osa ei. Eivätkä puolen vuoden päästä muistakkaan enää. TS on lievä meillä mutta enemmänkin aiheuttaa hankausta toiminnanohjauksessa ja mm. töiden aloittamisessa, päättämisessä, sosiaalisuudessa. Aina ei oel kyse vanhanaiakisuudesta vaan ihan lapsen tahdon kunnioittamisesta eli ihmisenä kohtelemisesta. Kyseessä on teini-ikäinen. Kova pala tuossa iässä. 

[quote author="Vierailija" time="07.02.2013 klo 17:46"]Kuvittele kolme toisiaan halkovaa ympyrää, niin ehkä ymmärrät mistä puhun. Olen toureetikon äiti ja lapsellani on myös ADHD:n eräs muoto ja AS-piirteet. Hyvin tavallinen yhdistelmä, kuulemma.

Lapsellani on paljon yliherkkyyksiä, autistista käytöstä sekä Touretteen kuuluvia oireita. Näitä ovat eräänlaiset pakkoliikkeet, jotka vaihtelevat silloin tällöin. Nyt on menossa käteen hönkiminen, sitä aiemmin selvitteli kurkkuaan vajaan puoli vuotta. On myös sellaista ulinaa. Muut lapset ovat valitelleet näistä opettajalle, mutta opettaja on kertonut ettei lapsi voi käytökselleen itse mitään. Tottahan se on. Tosin toureetikko oppii ajan myötä yleensä hillitsemään itseään kodin ulkopuolella edes välttävästi, mutta ei tästäkään takeita ole.

[/quote]

Ai kamala.