Miehen Joulun Kohokohta- viiltohaava pikkurillissä :)

Okei, mieheni on toista sukupolvea hypokondrioiva...



Aatonaattona tiskasi laseja ja lohjennut reuna viilsi haavan pikkurillin ja nimettömän väliin.



Suuren draaman kera juoksi olkkariin rannettaan pidellen toistellen "nyt taisi sattua pahasti". Minä käskin pitämään haavaa kylmän kraanan alla että mahdolliset lasinpirstaleet huuhtoutuisivat pois, mies (lähellä pyörtymistä tässä vaiheessa voihki että taitaa menettää sormen kokonaan) tunnollisesti huuhteli ja sai minulta ohjeen laittaa haavaan laastari.



Koko yön mies sitten googlasi lähialueen terveyskeskuksia mahdollisiin tikkeihin ja sidontaan, tetanus- rokotustakaan ei kannata unohtaa. Oli kuitenkin liian väsynyt tappelemaan ambulanssin saamisen vuoksi (tämäkin on koettu, diagnoosina ylensyönti eikä miehen epäilemä umpisuoli tahi vatsasyöpä)



Aattoaamuna sitten lähti näyttämään vammaa ammattilaisille ja palasi kotiin onnesta hehkuen mukanaan muovikassillinen "lääkärin suosittelemia" laastareita ja sidetarpeita.



Sitten vaan soittamaan anopille, joka sinä ensimmäisen sukupolven ylireagoivana tietysti halusi heti kaikki yksityiskohdat haavan kuvauksesta veren määrään ja terveyskeskuksen hoitoihin...



Minun kannaltani positiivisena asiana pidän sitä, että mies ei edes yrittänyt tuon hirveän onnettomuuden varjolla ratsastaa ulos tiskaamisesta. 14v koulutus on opettanut meitä puolin ja toisin. :)



Ja ennenkuin kysytte, kylä, haava on jo melkein parantunut. Verenmyrkytyksestä ei ole oireita ja sormikin saatiin pelastettua kalliden uutuusmerkkilaastarien avulla. :)