Miten suhtaudutte exänne uuteen kihlattuun/puolisoon?
Voitteko kuvitella olevanne ihan hyvissä väleissä esim vuosien päästä.Tiedän kyllä että moni on jopa pyytänyt exän lapsen kummiksi ym.mutta aika rajulta kuulostaa.Vaatisi sen että olisivat bestiksiä nuo exät keskenään.Tuntenee niin nuoresta asti.
Kommentit (14)
olen oikein onnellinen heidän puolestaan. Exässäni ei ole mitään erityistä vikaa, me vain ei loppupeleissä sovittu toisillemme. Ja tiesin tämän exäni uuden puolison jo entuudestaan eikä minulla hänestä ole mitään pahaa sanottavaa. Toivottavasti heidän suhteensa kestää ja ovat sopivat toisillensa.
toivon, että heidän suhteensa jatkuisi. Exä haluaa vaan mua ja kertoo siitä kuulemma uudelleen. Mä halusisin keskittyä omaan elämääni ja toivoisin parasta heidän suhteelleen.
En näe exää usein, koska asumme kaukana toisistamme. Emme erityisesti soittele tai viestittelekään, mutta esim. vähän aikaa sitten hän laittoi minulle viestiä koska oli perheineen tulossa kotipaikkakunnalleni ja ehdotti tapaamista. Aika ei kuitenkaan minulle sopinut joten emme nähneet.
Hänen uuden vaimonsa olen tavannut pari kertaa, ihan mukava ihminen mutta ei kovin minun tyyliseni, joten mitään ystävyssuhdetta meille ei voisi syntyä. He tapasivat kun erostamme oli jo pari vuotta, joten en silloin ollut enää mitenkään exässä kiinni. Sitä edellinen tyttöystävä, johon suhde alkoi 1kk erostamme voisi olla vaikeampi tapaus jos olisivat pysyneet yhdessä, mutta se ei sitten kestänyt. Nykyään siis itsellänikin uusi mies ja erosta 5 vuotta joten exän tekemiset eivät juurikaan kiinnosta sen enempää kuin jonkun muun vanhan tutun.
Jos vastaan tulee ja tutustun niin sittenhän sen näkee onko kiva vai ei ja miten suhtaudun. Samalla tavalla kun muihinkin ihmisiin tietysti suhtaudun.
En tajuu mitä tekee mun exän kanssa. Toivon ettei eroa, tulee lasteni kanssa toimeen niin hyvin ja pitää exänkin ruodussa.
lapsemme ovat kotoani omilleen muuttaneet.
Nyt toki käyvät kutsuttuina ja tervetulleina vieraina lasten rippi- ja valmistautumiajuhlissa.
En välitä ystävystyä exäni nyxän kanssa, ja entisestä aviopuolisostani minulla on jo varsin selkeä käsitys...
exän uuden puolison kanssa, niin etkö suhtaudu häneen kuin muihinkin ihmisiin, sen perusteella millaisen kuvan hän itsestään sinulle antaa.
pojan kummi ja ovat tekemisissä ja jopa soittelevat viikoittain muuten vaan.Erosta aikaa 20vuotta.
..erikoinen mies. Riidellessään mun kanssa vertasi mua aina omiin exiinsä ja kuinka ihania ja hyvä ja parhaita ne olivat verrrattuna muhun.
On varmaan käyttänyt samaa riitelytaktiikkaa nykyiseeensä, sillä nainen suhtautuu todella penseästi minuun.
Itse pidän jumanan lahjana ko naista, sillä exäni päästi irti minusta vasta tavattuaan tämän naisen. Soitteli siis lähes päivittäin ja aneli takaisin, kiusasi ja vaikeutti elämää. Uuden naisen myötä, tämä jäi.
Itse olen nykyisen mieheni exän kanssa oikein hvyissä väleissä, soitellaan viikottain ja käydään jopa baarissa yhdessä joskus.
Voitteko kuvitella olevanne ihan hyvissä väleissä esim vuosien päästä.Tiedän kyllä että moni on jopa pyytänyt exän lapsen kummiksi ym.mutta aika rajulta kuulostaa.Vaatisi sen että olisivat bestiksiä nuo exät keskenään.Tuntenee niin nuoresta asti.
En ole missään tekemisissä, ex (opiskeluaikojen seurustelukumppani eli tosin mikään vakava suhde) ei halunnut olla kaveri. Ei edes hyväksynyt FB-kaverikeensa mua:) Olen kuullut, että hän on kihloissa ja heillä on ilmeisesti myös lapsi. Mitään muita fiiliksiä ei herätä, mutta ehkä hieman säälitttää. Ellei ex ole aikuistunut todella paljon, on hänen kanssaan vaikea elää.
Jos eroaisimme nykyisen siippani kanssa, säilyisi hän varmasti ystävänäni. Voisin kuvitella, että aluksi voisi olla hankalaa suhtautua hänen uuteen kumppaniin mutta kyllä se varmasti onnistuisi:)
Oltiin juuri mieheni kanssa viikonloppuna exäni häissä. Meillä on exän kanssa yhteiset lapset, miksi siis pitäisi vihata tms? Näemme kahden viikon välein, kun vien/haen lapset ja sillon juodaan usein kahvit ja jään suustani kiinni exän uuden vaimon kanssa.
Tämä on ollut sukulaisille vaikea paikka. Häissä mm kysyivät, että "miltä minusta kirkossa tuntui". Siis "ei yhtään miltään". Erosta aikaa seitsemän vuotta.
Hän on kuitenkin lapseni äitipuoli ja käymme joskus kaljallakin yhdessä.
Olen kuitenkin lapsiltani kuullut hänen neurootisesta käytöksestään kotona, joten en pyri enempää ystävystymään.
... ja henkisen julmuuden sietokykyä.
Joka kerta kun olen nähnyt exäni, hän on ollut yksin, ja melkein joka kerta taas minä olen ollut mieheni/perheeni kanssa. Voisi tietysti olla sattumaa, mutta tuskinpa vain, kun tietää mikä perhehelvetti heillä siellä on.