Eikä tässä vielä kaikki! Lisää läksyasiaa...

Opettaja laittaa kirjan pöydälleen ja jokainen käy vuorotellan tarkistamassa onko tehtävät oikein. Siis lapsi tarkistaa sen siitä open kirjasta, opettaja ei tarkista.

Ovat niin kiireistä porukkaa nykyään ettei sitä kerkiä sellaisia tekemään.

ennen opetetiin ja tarkastettiin tehtävät koulussa, nykyään varmasti opetetaan, mutta mitään seurantaa ei ole, ja vaikka kokeista näkee, ettei jotain osaa, niin kerrotaan vaan, että kotona tarvii tehdä vielä enemmän.



t. äiti, joka on jo 4v käynyt uudelleen koulua

Eihän siellä koulussa nykyään mitään ehditä oppia, kun kokoajan on milloin mitäkin tapahtumaa tai teemapäivää.

Minä olin peruskoulussa v. 1994-2003 ja sillon läksyt tarkistettiin ja asiat opittiin koulussa. On kai turha sit laittaa lasta koulutielle, jos kaiken joutuu ite opettaa. Mun aikana ei vielä tarvinnut kenenkään puuttua koulunkäyntiin tai läksyjen tekoon.

Joskus käy mielessä, että mitenköhän niiden lapset joilla ei ole kotona kahta akateemista vanhempaa opettamassa, mahtaa pärjätä...



Oikeasti. Kun puhutaan siitä että koulutus periytyy, niin tässä on kyllä ihan konkreettinen kynnys.

Lähikoulu, laadukkaana pidetty

Kyllä meidän lasten koulussa läksyt tarkastetaan, eikä ikinä ole vaadittu sitä vanhemmilta. Lapset on nyt yläasteikäisiä. Eikä tuota kyttäysvelvoitetta ollut ala-asteellakaan. Se oli tosin mielestäni erikoista, ettei keskimmäinen saanut juuri koskaan läksyjä luokka-asteilla 3-6. Opettaja ei antanut läksyjä, koska ei hänkään halua viedä töitä kotiin. Suurin pointti oli hänellä kuitenkin se, että he ehtivät tunnilla tehdä paljon enemmän, kun ei tarvitse tarkastaa läksyjä. Tekivät siis kaikki tunnilla. Jos kuitenkin joku oppilas open mielestä tarvitsi lisätehtäviä, niin hän saattoi antaa muutaman kotiin. Mutta tämä oli ihan yksilöllistä,



Anyway, koulu on meill

Hoitanut opetuksen ja hyvin on tähän mennessä sujunut.

Olen ollut sijaisena ja useammassa paikassa on ollut tapana, että oppilaat itse tarkastavat matikantehtävien vastaukset opettajankirjasta.



Itse toimin toisin, eli kävimme läpi vastaukset ja jos joku tuntui vaikealta, laskettiin se taululla.

Minusta on ollut todella kummallista, kun joillekin opettajille on pitänyt perustella, miksi olisi hyvä olla läksyjä. Kertaus on aina hyvä, samoin opiskelurutiinit. Omien lasten kohdalla suurin hyöty lienee verkostuitumistaito, eli kavereitten kanssa tehtiin tai kopioitiin läksyt koulumatkalla.



Silloin ennen on tässä tapauksessa viime keväänä.

kyllä tehtävät tarkastetaan smartilta. Ope laittaa sinne vastaukset, löytyy opejen sähköisistä materiaaleista.

1998-2004, ja kyllä me tarkastettiin läksyt. Samoin lukiossa erityisesti matematiikan ja fysiikan laskut tehtiin lähes kaikki aina taululle tai muuten käytiin läpi.



Outoa, jos ei ala-asteella ole aikaa käydä läksyjä läpi.



Toinen asia... Miten ap sun lapset on kiitettäviä oppilaita, jos "välillä" on asiat ihan hakusessa ja tehtävät tehty väärin?

ja mun tunneilla tarkastetaan _aina_ läksyt. Osa tehtävistä niin, että näytän vain oikeat vastaukset, osa tarkemmin ja opiskelijoilta kyselemällä. Aikaahan tuohon menee, mutta menköön. Eri asia on se korjaavatko opiskelijat vastauksensa, mutta siihen en enää lukiolaisten kohdalla puutu. Oma moka jos eivät korjaa.



Ala- tai yläkouluista en osaa sanoa mitään, mutta aika omituista jos jo siellä käytetään tätä "oikeat vastaukset näkyviin" -tekniikkaa eikä tehtäviä käydä yhtään läpi ja suoritustapaa / ratkaisuun pääsyä avata. Ei peruskoululaisilta mielestäni voi vielä olettaa ihan yhtä itsenäistä otetta opiskeluun kuin esim. lukiolaisilta (ja ei se aina onnistu heiltäkään).

Kysyin omalta alakoululaiseltani, joka on tuossa vieressä että tarkistataanko heillä läksyt. Hän vastasi että tarkistetaan.



Oppilaan tehtävä on tehdä annetut läksyt. Vanhempien tehtävä on tarkistaa, että annetut läksyt on tehty. Opettajan tehtävä on tarkistaa, että läksyt on tehty oikein.



Itse olen saanut ohjeeksi olla oikaisematta lapsen väärin mennyttä läksyä, koska saatan opettaa lasta tekemään tietyn asian väärin.

ei uuden asian opettamiselle ja oppimisella jää aikaa, ts. opettaja ei pysty opettamaan kaikkia opsin määräämiä asioita.



Eli läksyjen systemaattiseen ja säännöllisen tarkastamiseen ei todellakaan ole aikaa.



Tuossa olet oikeassa, että jos kokeista huomaa, ettei oppilas ole jotain asiaa ymmärtänyt ollenkaan (ja samat virheet toistuvat kerta toisensa jälkeen) niin tukiopetus olisi hyvä juttu.



Nykypäivän koulu on niin hektinen, että myös vanhempien panosta tarvitaan. Vanhempien kanssa voi kerrata jotain asiaa, jota ei ole ihan tajunnut jne.

ja siellä oli tapana, että jokainen laski opetetun asian laskuja omaan tahtiin ja kävi luokan takana tarkistamassa tehtävät. Opettaja sitten kierteli auttamassa niitä, joilla oli vaikeaa.



Kotitehtävät tulivat sitten kirjan takaa aivan eri osiosta eikä niitä saanut tehdä tunnilla. Ne tarkistettiin seuraavan tunnin alussa.



Itse en luottanut oppilaiden taitoihin vaan kerran kuussa vein matikankirjat kotiin ja tarkistin itse siihen mennessä lasketut tehtävät. Merkkailin sitten oikein ja väärin ja kun palautin kirjat, piti käydä läpi, mikä oli oikein ja mikä väärin, korjata ne ja tuoda näytille sivu kerrallaan. Kyllä siihen meni aikaa. Koin systeemin aika turhauttavana, sillä mielestäni oman lapsuuteni tapa, että aina kun sivu oli tehty, tuotiin opelle tarkistettavaksi, oli paljon parempi. Joskus meitä tietysti jonotti useampi siinä open pöydän luona, mutta ainakaan ei jäänyt kellekään virheitä. Kotitehtävät laskettiin aina taululle.



En minäkään tajua ajatusta, että vanhempien pitäisi tarkistaa kotitehtävät. Kaikilla ei ole sellaisia vanhempia, jotka asian ottaisivat omakseen, eikä välttämättä edes taidot riitä. On myös hassua, että tarkistuksen hoitaa sellainen, joka ei lapselle ole asiaa opettanut eli tavallaan joutuu paikkaamaan, jos oppi ei ole mennyt perille open selityksistä. Ne kotiselitysket voivatkin olla sitten oma lukunsa... Muistanpa vaan, miten äitini yritti tehdä jakolaskua eikä tajunnut, miten se tehdään jakokulmassa, kun heillä oli vähän toinen systeemi. Ja tämä siis neljännellä luokalla!