Lue keskustelun säännöt.
Työongelma :(
07.08.2012 |
Minua kiinnostaisi olenkohan ainoa ihminen jota nolottaa kuunnella kuinka työkaveri kääntää kaikki lounas- ja kahvitaukokeskustelut siihen kuinka "heillä ei ainakaan ole varaa ostaa asiaa x".
Ei väliä puhutaanko asunnoista vai valokuvakehyksistä, niin aina kaikki on niin kallista että he eivät voi vähiä rahojansa siihen laittaa. Ja nämä kaikki kommentit tulee aina vähän syyllistävällä äänensävyllä.
Alkuun tunsin jotain säälin kaltaista, mutta nyt vain ärsyttää kun tuntuu että kerjää vain huomiota.
Siis. Te ketkä pidätte työyhteisön kanssa lounas- ja kahvitaukoja, miltä tuntuisi jos jokaikinen aihe kääntyisi rahanpuutteeseen? Vai olenko vain inhottava kun aihe on mielestäni vähän ankea jokapäväiseksi keskustelunaiheeksi? Ei olla tekemisissä töiden ulkopuolella mitenkään.
Varmaan joku ehdottaa asian esille ottamista, mutta siihen ei ole pokkaa. Joskus onnistuu puheenaiheen vaihtaminen, mutta sekin kääntyy lopulta rahaan. Ja kaiken kalleuteen. Ja rahanpuutteeseen.
Kommentit (10)
Meillä on lounasporukassa yksi vähän eri tavalla todella ärsyttävä jaarittelija, mutta hän nyt vaan on sellainen ja minä ainakin laitan "korvat kiinni" ja ajattelen muita asioita kun se pitkäpiimäinen jaanaaminen taas alkaa.
Työyhteisössä nyt vaan on välillä vähän ärsyttäviä erilaisia ihmisiä mutta usein niitä on vaan siedettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta aloittajalle: vaihda vain sinnikkäästi puheenaihetta heti kun raha-asiat alkaa pulpahdella työkaverin puheisiin. Esim huudahdat apua mato salaatissa! Tai onko joku jo löytänyt tatteja metsästä tai ihan mitä vaan kaheliakin.
Tsemppiä!
Meillä on lounasporukassa yksi vähän eri tavalla todella ärsyttävä jaarittelija, mutta hän nyt vaan on sellainen ja minä ainakin laitan "korvat kiinni" ja ajattelen muita asioita kun se pitkäpiimäinen jaanaaminen taas alkaa.
Työyhteisössä nyt vaan on välillä vähän ärsyttäviä erilaisia ihmisiä mutta usein niitä on vaan siedettävä.
Näinhän se on, työkavereitaan ei pääse valitsemaan, ja koska kyse nyt kuitenkin on vain yhdestä harmittomasta jaarittelijasta niin eiköhän tämä tästä. Eilen oli vain takki niin tyhjä kun loman jälkeen sama meno jatkui ja jatkui ja jatkui...
Rahasta puhuminen on mun mielestä muutenkin vähän arka aihe etenkin hyvänpäiväntuttujen kanssa (uskonnon ja politiikan lisäksi).
ap
Mun isä on tämmönen. Aina sama virsi. Liian vähän rahaa, kaikki maksaa. Itseeni tämä on vaikuttanut niin että en jaksa puhua rahasta ollenkaan. Aivan sama onko sitä vai ei, ei se tilanne jaamaamalla muutu miksikään.
Kaikilla muilla omistusasunnot, audit tai mersut, jatkuvia lomia ulkomailla ja golfinpeluuta/laskettelua/omia hevosia...
Kaikkien muiden vaatteet Design-kuteita ja stocka on niille halpahalli. Anttilassa, Tarjoustalossa ym ne ei ole käyneetkään ja kukaan ei käytä julkisia kulkuneuvoja KOSKAAN. Jopa omilla rahoilla maksettuna normi lounaan hinta on 20-30 euroa eikä edes kirpaise. Sanaa eväät ne eivät tunne...
Kivaa olla keskituloinen sihteeri tuossa joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla muilla omistusasunnot, audit tai mersut, jatkuvia lomia ulkomailla ja golfinpeluuta/laskettelua/omia hevosia...
Kaikkien muiden vaatteet Design-kuteita ja stocka on niille halpahalli. Anttilassa, Tarjoustalossa ym ne ei ole käyneetkään ja kukaan ei käytä julkisia kulkuneuvoja KOSKAAN. Jopa omilla rahoilla maksettuna normi lounaan hinta on 20-30 euroa eikä edes kirpaise. Sanaa eväät ne eivät tunne...Kivaa olla keskituloinen sihteeri tuossa joukossa.
Tosin mä tienaan ihan samaan tyyliin kuin ne muutkin mutta minua ei kiinnosta sellainen elämäntyyli yhtään. Asun asokämpässä Helsingissä kun ne muut jossain Nurmijärvellä tai Espoossa isoissa omistusasunnoissa. En harrasta golfia enkä purjehdusta. En matkustele eksoottisissa kohteissa vaan käyn lähinnä perus-turistikohteissa. Olen siis totaalisen ulkopuolinen juntti siellä porukassa. Lisäksi olen väärää sukupuolta, kun olen nainen, kaikki työkaverini ovat miehiä (olen teknisellä alalla).
Anteeksi, en tee sitä vaivaannuttaakseni työkavereita, haluan vain osallistua keskusteluun vaikka keskustelunaiheissa tuleekin sitten esille se, ettei meillä olisi varaa ko. tuotteisiin.
En ole ajatellut että ihmiset olisivat niin vaivaantuneita siitä, hyvä tietää jatkoa ajatellen.
Yleensä kun en voi osallistua puheisiin autonvaihdosta/kosmetologilla käynnistä/vaatteiden shoppailusta jne. Minulla ei ole varaa tehdä niitä asioita, ostan vaatteeni marketista kun edelliset menee rikki, en osta edes kotiin meikkejä ellei ne ole marketissa alennuksessa ja autona on just tasan se auto johon meidän rahat riitti sillä hetkellä kun edellinen meni rikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet työpaikassa, jossa on tullaisia rasittavia köyhiä??? Vaihda tasokkaampaan seuraan. Mutta tosi se on, köyhät on rasittavia. Ei siitä mihinkään pääse.
Meillä töissä on muutama, joilla ei ole koskaan rahaa. Keskustelussa paljastuu, että heidän rahansa kuluu tekokynsiin- ja ripsiin, baareihin ja huolettomaan elämiseen. Aika huvittavaa, että lapsettomilla on aina rahat loppu, mutta lapselliset pärjäävät taloudellisesti melko mukavasti. Palkka on kuitenkin kaikilla lähes sama.
Appivanhempani ostelevat kaikkea kallista ja kertovat suureen ääneen miten oli niin kallis ostos. Myöhemmin valittavat, kun ei ole rahaa. En ymmärrä miten yli 60-vuotiaat eivät ole oppineet rahaa käyttämään.
Yleisesti ottaen rahasta puhuminen on rasittavaa. Harvan kanssa pystyy juttelemaan raha-asioista neutraalisti.
Olisiko jollain edes antaa jotain vinkkiä miten tämän rahastapuhujan saisi ymmärtämään että me muut emme välttämättä halua puhua aina rahasta ja elämisen kalleudesta