Lue keskustelun säännöt.
Enpä tiedä mitä ajattelisin.. Äitini sanoi haaveilevansa vielä yhdestä lapsesta
18.05.2012 |
Ja ikää äidilläni siis 52 v.
Mä olen itsekin yli 3-kymppinen jo, ja kolmen lapsen äiti.
No, saahan sitä haaveilla, enkä tiedä oliko hän ihan tosissaan, ja onnistuisiko enää edes vaikka olisikin. Tosin äiti sanoi, että hänellä on vielä ihan säännölliset menkatkin.
Ois se kyllä todella omituista, jos nyt vielä tämän ikäisenä saisin siskon tai veljen :D
Kommentit (12)
Mutta epäilen, ettei raskaus enää ala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina pitää ajatella, onko sen lapsen hyvä syntyä siihen tilanteeseen ja perheeseen.
mutta kieltämättä toivon itsekin että kyse on vain ei-vakavasta, ohimenevästä haaveesta.
Mutta mistäs sitä koskaan tietää, ja hyvät, rakastavat ja turvalliset vanhemmat lapsi kyllä saisi, ei sen puoleen :)
ap
mulla menis pokka,ja pitäisin äitiäni ihan kajahtaneena!!
itse samoja ikäiä,ja äitini kanssa.
toppuuttelisin ja sanoisin että tyydys nyt vaan mummin rooliin.
ajatus jotenkin irvokas,en voi sille mitään.
Mutta epäilen, ettei raskaus enää ala.
Tosi kiva. Isä ehkä vielä vanhempi. Miksi ei vain ottaisi aktiivista roolia mummina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en oikeasti aio tehdä vauvaa tässä iässä, vaikka se ehkä onnistuisikin. Mutta haaveillahan aina saa =)
t: 45 v. "mummo"
mutta itse miettisin tuossa kyllä sitä, että kun lapsi on 18v. niin äiti on silloin jo yli 70-vuotias ja voi olla jo kaikenlaista vaivaa (tai kuollut yms)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla menis pokka,ja pitäisin äitiäni ihan kajahtaneena!!
itse samoja ikäiä,ja äitini kanssa.
toppuuttelisin ja sanoisin että tyydys nyt vaan mummin rooliin.
ajatus jotenkin irvokas,en voi sille mitään.
tyydyin kuitenkin vaan vähän naureskellen sanomaan, että etteköhän te oo jo vähän liian vanhoja.. mutta toisaalta, mikäpä kukaan ulkopuolinen on toisen ihmisen haaveita ja päätöksiä tuomitsemaan/kieltämään?
ap
mutta itse miettisin tuossa kyllä sitä, että kun lapsi on 18v. niin äiti on silloin jo yli 70-vuotias ja voi olla jo kaikenlaista vaivaa (tai kuollut yms)
itseään aika paljon vanhempi isosisko, joka varmaan jelppaisi kaikessa mahdollisessa, kuin äiti konsanaan.. (mietin tässä että jos oikeasti saisin veljen tai siskon, en varmaan osaisi olla hänelle sisko, vaan lähinnä jotain tädin ja äidin väliltä...? en tiedä :D )
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sain kuopukseni. Aivan ihana tilanne kaikinpuolin. Autamme toisiamme ja lapsetkin ovat hyviä kavereita keskenään.
mulla menis pokka,ja pitäisin äitiäni ihan kajahtaneena!!
itse samoja ikäiä,ja äitini kanssa.
toppuuttelisin ja sanoisin että tyydys nyt vaan mummin rooliin.
ajatus jotenkin irvokas,en voi sille mitään.tyydyin kuitenkin vaan vähän naureskellen sanomaan, että etteköhän te oo jo vähän liian vanhoja.. mutta toisaalta, mikäpä kukaan ulkopuolinen on toisen ihmisen haaveita ja päätöksiä tuomitsemaan/kieltämään?
ap
mutta pitää muistaa,että riskit saada vaikeasti vammainen lapsi on suuri. ja onko se oikein lapselle,että mahdollisesti jää orvoksi nuorena.
ja jaksaisiko äitisi ihan oikeasti aloittaa taas yövalvomisia jne? ja ihmetyttää että miksi vielä pitäisi aloittaa koko rumpa alusta,kun voisi tosiaan nauttia omasta jajasta että lapsenlapsista!?
ja itse olen tosiaan 34 ja äitini 53. onneksi tiedän,että äitini ei kykene enää saamaan lapsia! :D
Aina pitää ajatella, onko sen lapsen hyvä syntyä siihen tilanteeseen ja perheeseen.