Lue keskustelun säännöt.
On kyllä avuton mies, argh.
05.03.2012 |
Unohdin laittaa lapselle jumppavaatteet valmiiksi kouluun ja nyt mies soittelee minulle äkäisenä kun ei löydä mitään! Sillä ei siis ole harmaintakaan käsitystä missä voi olla lapsen kengät, t-paidat ja housut. Lapsi myöskään ei osaa ottaa kaapista vaatteitaan. Olen näköjään tehnyt kaiken liian pitkään valmiiksi kun eivät pärjää yhtään omillaan näin pienessä asiassa.
Lapsella on lisäksi lääkitys, josta minulla tietenkin päävastuu (niin kuin useimmista lapsiin liittyvistä asioista) ja mies on ihan ulalla miten niitä lääkkeitä pitää antaa vaikka ihan lapulla olen antanut ohjeet hänelle.
Kyllä korpeaa ja harmittaa kun tiedän miten kotona nyt stressataan ja mies äksyää lapsille.
Kommentit (15)
Eikö mies pue koskaan muulloin lasta kuin aamusin? Meillä onneks muksu aika paljon isän kanssa myös viikonloppusin eli jos haluavat ulos niin isä saa löytää vaatteet. Oon myös lasta patistanut hakeen itse vaatteitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ihan asiallisessa hengessä kysyn, koska olen sitä miettinyt, että miksi jotkut äidit tekevät itsestään korvaamattomia?
Juu, huomaan sen varmaan kun saan lapsen, mutta selittäkää nyt toki.
Mutta ihan asiallisessa hengessä kysyn, koska olen sitä miettinyt, että miksi jotkut äidit tekevät itsestään korvaamattomia?
Juu, huomaan sen varmaan kun saan lapsen, mutta selittäkää nyt toki.
ja mulla kyllä on jo 2 lasta, enkä vieläkään tajua kuinka jotkut antavat miehen heittäytyä"osaamattomaksi"
Mutta ihan asiallisessa hengessä kysyn, koska olen sitä miettinyt, että miksi jotkut äidit tekevät itsestään korvaamattomia?
Juu, huomaan sen varmaan kun saan lapsen, mutta selittäkää nyt toki.
mutta uskon kyllä, että tuo kävis multakin helposti. On vaan helpompi vaikkapa just etsiä jotkut vaatteet itse kuin patistella toista, todnäk halutonta, tekemään se. Usein on kiirettä tai muuten tuntuu tyhjänpäiväiseltä käyttää aikaa siihen patisteluun kun itse tekee asian puolessa minuutissa ja sitten se on hoidettu.
oon tehnyt itsestäni "korvaamattoman". Huomasin tän itsekin ja tein "ryhtiliikkeen". Oon vaan hoitanut tietyt asiat, koska se käy multa helpommin. Sitä paitsi hoitovapaan aikana jotenkin koinkin, että on mun hommakin. Nyt kun olen palannut työelämään, oon siirätnyt vastuuta myös miehelle enemmän. Olisi vaan pitänyt tehdä se aikaisemmin, nyt on hiukan nihkeetä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ihan asiallisessa hengessä kysyn, koska olen sitä miettinyt, että miksi jotkut äidit tekevät itsestään korvaamattomia? Juu, huomaan sen varmaan kun saan lapsen, mutta selittäkää nyt toki.
Onneksi kaikki eivät tee itseään korvaamattomiksi. Jos esimerkiksi vaatehuolto on tiukasti toisen (yleensä äidin) käsissä, niin ongelma on valmis.
Useimmat miehet osaavat pukea lapsen ihan hyvin, tosin ei välttämättä niin hyvin (värin miellyttää äitiä, hihan suussa ei ole kestotahraa, joka näkyy vain kirkkaasssa valossa oikeasta kulmasta jne.) kuin äiti edellyttää.
Vastaava toisin päin - meilleä siis minä (isä) käytän lapsen uimassa. Hiihtolomalla äiti käytti lapset kerran - ja uikkarit ovat nyt niin hyvässä tallessa, ettei niitä löydy. Siis ei löytänyt kyllä äitikään.
Laitan vaatteet yleensä valmiiksi aamuksi, joten mies vaan antaa ne lapsille puettavaksi. Mutta jos joku hanska tms. ei löydykään juuri sieltä missä se normaalisti olisi, soittaa heti minulle missä se on. Ihan kuin tietäisin automaattisesti mihin muualle se on voinut joutua. Ehdottelen sitten paikkoja mistä voisi katsoa ja mies äkäilee kun en tiedäkään tai sanon ihan väärän sijainnin.
Olen joskus työmatkoilla ja on nuo onneksi pärjänneet niinä päivinä, mutta ei tuo mies yhtään ylimääräistä vaivaa halua nähdä lasten vaatteiden tms. suhteen. Nyt on onneksi kiinostunut yhden lapsen harrastuksesta ja hoitaa siihen liittyviä asioita. Niihin en aio puuttua vaan saa jatkaakin.
Pitäisi vissiin luopua liiallisesta passaamisesta kun tässä on sitten tulos:(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikö teillä mieskin osaa nakata pyykkiä koneeseen ja viikata kuivia pyykkejä kaappiin kun ei tiedä missä ne sitten on? Meillä se joka ekana kodinhoitohuoneessa käy hoitaa vaatteet paikalleen.
Ehkä olen itsekin vähän taipuvainen tuohon "jos teen itse niin pääsen nopeammin/helpommin" -ajatteluun. Pitää nyt sitten skarpata tuon suhteen jo tässä vaiheessa :)
-4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä nyt vaatehuolto ym. arjen askareet sinänsä, mutta olen tuota korvaamattomuutta alkanut pohdiskelemaan lähinnä fb:ssa äitien päivitysten takia. Monesti tulee vastaan kärjistetysti vaikkapa tällainen päivitys: "Kävin pitkästä aikaa yksin vaatekaupoilla/kahvilla/baarissa ja pojat pärjäsivät hienosti kotona keskenään!" Väkisinkin tullut mieleen, että miksi ihmeessä ei olis pärjännyt.
Tämä nyt vaan lisäyksenä, asia kuuluisi jo johonkin toiseen ketjuun.
Laitan vaatteet yleensä valmiiksi aamuksi, joten mies vaan antaa ne lapsille puettavaksi. Mutta jos joku hanska tms. ei löydykään juuri sieltä missä se normaalisti olisi, soittaa heti minulle missä se on. Ihan kuin tietäisin automaattisesti mihin muualle se on voinut joutua. Ehdottelen sitten paikkoja mistä voisi katsoa ja mies äkäilee kun en tiedäkään tai sanon ihan väärän sijainnin.
Olen joskus työmatkoilla ja on nuo onneksi pärjänneet niinä päivinä, mutta ei tuo mies yhtään ylimääräistä vaivaa halua nähdä lasten vaatteiden tms. suhteen. Nyt on onneksi kiinostunut yhden lapsen harrastuksesta ja hoitaa siihen liittyviä asioita. Niihin en aio puuttua vaan saa jatkaakin.
Pitäisi vissiin luopua liiallisesta passaamisesta kun tässä on sitten tulos:(.
Mä en töissä alkaisi kuuntelemaan vinkumista jostain hanskasta... :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
passatuksi =) En todellakaan ala hoitaa kaikkia asioita, saati laittelee kaikkea valmiiks esim reissua varten jos itte on töissä ja toinen kotona reissua edeltävänä iltana.
ja pää hajosi jo kotiin, niin soitin varmaan joka aamu miehelle töihin ja vikisin. Hävettää pirusti nyt jälkikäteen.
[/quote]
Mutta jos joku hanska tms. ei löydykään juuri sieltä missä se normaalisti olisi, soittaa heti minulle missä se on. Ihan kuin tietäisin automaattisesti mihin muualle se on voinut joutua. Ehdottelen sitten paikkoja mistä voisi katsoa ja mies äkäilee kun en tiedäkään tai sanon ihan väärän sijainnin.
llisesta passaamisesta kun tässä on sitten tulos:(.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä tiettyyn pisteeseen saakka ymmärrän tätä "avuttomuutta", sillä itsekin olen monessa asiassa ulalla ja joudun jonkun verran kyselemään puolisolta juttuja, jotka ovat kuitenkin hänelle päivänselviä.
En minä tiedä, miten tämä muilla menee, mutta meillä tuo toinen osapuoli on melko kontrolloiva ja nostaa herkästi metelin, jos yritän ehdottaa toisenlaista tapaa hoitaa asioita. Koska en välitä kinastella pätkän vertaa, yleensä suostun siihen, mitä hän ehdottaa. Hänelle on olemassa vain hänen tapansa hoitaa asiat. Jos minä tartun puikkoihin, hän kuikuilee olan yli ja varmistaa, että teen "oikein". Niinpä meille on muodostunut tällainen tapa, että hän johtaa asioita ja päättää monista vauva-asioista, koska ei osaa kunnolla höllätä otetta. Tämä johtaa luonnollisesti siihen, että minä olen pihalla tuttipullon sijannista eikä sitä D-vitamiinitippapulloakaan meinaa löytyä mistään ilman apuja.
Mulla päävastuu lasten käytännön asioista, usein aamulla laitan lasten ulkovaatteetkin siihen järjsetykseen, missä ne puetaan. Sisävaatteet oon pukenu jo valmiiks ja aamupalat antanut.Mies siis vie valmiiksi laitetut lapset aamuisin hoitoon. Joka aamu se jaksaa kiukutella, kuinka hankalia heidän aamut on (lapst 1,5v ja 4v.) Isompi pukee itse ja nuoremman saa kyllä ihan helposti vaatteisiin. Mutta jos joku asia on hukassa, niin soitetaan heti mulle ja kiukutellaan, että taas on väärässä paikassa hanskat.
Mua korpes niin paljon toi aamuvikinä, että en enää laita mitään valmiiksi. Totesin että oon passannut äijän pilalle, nyt saa opetella itse. Kyllä hänkin osaa illalla vaatteet valmiiksi katsoa, ei sitten tarvi aamulla kiireessä etsiä.