Onko teillä tänään ryyppyilta?

Tarkoitus olisi ottaa ihan rauhassa alkuun ja rakentaa iltaa hyvällä maulla. Tiedän tosin itseni, joten tuskin tässä kovin kauan maltetaan hissutella.

Aloitus tapahtuu sakella ja japanilaisilla viskeillä. Japanilaisissa viskeissä on jotain sellaista arvokkuutta, että niitä voisi melkein nautiskella kirjaston hiljaisuudessa. Lasissa kultainen juoma, taustalla musiikkia ja maailman murheet hetkeksi taka-alalle. Tässä vaiheessa kuvittelen vielä olevani sivistynyt nautiskelija, joka tuntee juomansa ja osaa arvostaa hienostuneita makuvivahteita.

Sitten siirrytään tequilaosastolle ja avataan kylmät Coronat. Tunnelma muuttuu välittömästi. Ei enää mitään japanilaista zen-henkistä mietiskelyä, vaan vähän meksikolaista lomatunnelmaa. Pitäisi varmaan laittaa joku rantabaari soimaan taustalle ja kuvitella olevansa kaukana Suomen lokakuisesta pimeydestä.

Seuraavaksi vuorossa italialainen valkoviini. Tässä kohtaa olen luultavasti jo sitä mieltä, että elämässä tärkeintä ovat hyvät juomat, hyvä seura ja se, ettei tarvitse herätä aamulla töihin. Viinilasillinen kädessä voisi puhua taiteesta, historiasta ja maailmantilanteesta, vaikka todellisuudessa keskustelu pyörisi lopulta siinä, mistä saa parhaat erikoisoluet.

Illan loppupuolella maistellaan sitten erikoisoluita ja lopuksi siirrytään shotteihin. Tässä vaiheessa alkuillan hienostunut juomatuntija on todennäköisesti vaihtunut mieheksi, joka selittää kaikille samaa tarinaa kolmatta kertaa.

Rakastan alkoholin makuja, rituaaleja ja sitä, miten erilaisia juomakulttuureita maailmassa on. Mutta myönnetään, että näin monen juomatyypin yhdistäminen samana iltana voi kostautua. Siksi paras suunnitelma olisi oikeasti maistella maltilla, syödä kunnolla ja jättää loppuillan shottikierros tarvittaessa väliin.

Huomenna olisi nimittäin mukava muistaa muutakin kuin se, että japanilainen viski vaihtui jossain vaiheessa italialaiseen valkoviiniin.