Ikäihmisen ADHD

Olen ns. vanhempi henkilö, vaikken tunne itseäni sellaiseksi lainkaan. Nuorena olin ”kasvatuksen” seurauksena ahdistunut tuppisuu. Turhauduin usein, kuten turhaudun nytkin. 
Nyt ollaan toisessa ääripäässä: hermostun helposti, en kestä melua lainkaan, nukunkin huonosti. Entäpä kommunikaatio: kun juttu alkaa, ei loppua tahdo tulla, vauhti vain kiihtyy, ja kohta käyn kierroksilla. Stressi tulee kaikesta.

Tunnistin Litku Klemetin kokemuksen päivän Hesarista. 
On saatava olla paljon yksin ja hiljaisessa ympäristössä. Onneksi on sitäkin, mutta siellä saattaa odottaa sitten pitkästyminen!