Lue keskustelun säännöt.
Onkohan miehestä tullut alkoholisti?
29.08.2026 |
Oon alkanut viime aikoina miettiä, että saattaakohan mies olla alkoholisti. Ensin ajattelin, että turha tässä nyt mitään diagnooseja alkaa tekemään, mutta kun näitä juttuja rupeaa kasaantumaan, niin väkisinkin tulee mieleen että onkohan kaikki ihan mallillaan.
Aiemmin mies joi käytännössä vain viikonloppuisin. Perjantaina ja lauantaina saattoi ottaa muutaman, mutta arki oli ihan normaalia. Nyt on alkanut olla sellaisia tilanteita, että viennin jälkeen tulee koiran kanssa lenkiltä ja mies haisee alkoholille. Ei siis mitenkään kaatokännissä, mutta kyllä sen haistaa. Kun kysyy, että oletko ottanut jotain, vastaus on yleensä jotain ympäripyöreää.
Sama kuvio toistuu autotallissa. Mies tykkää tehdä siellä pienoismalleja ja on aina sanonut, että se on hänen oma rauhoittumispaikkansa. Nykyään sinne saattaa mennä pariksi tunniksi ja takaisin tullessa on taas sellainen tuttu alkoholin haju. Joskus on ollut ihan hyväntuulinen, joskus vähän omissa maailmoissaan. En tiedä juoko siellä yhden vai viisi, enkä oikeastaan edes tiedä haluanko tietää.
Sitten nämä poikien illat. Aikaisemmin kun lähti viihteelle, tuli yöllä kotiin. Nyt ei välttämättä. Voi mennä seuraavan päivän iltapäivään asti. Kuulemma ilta vaan venähti. En oikein ymmärrä miten “ilta” voi nykyään kestää melkein 24 tuntia.
Kerran lompakko katosi kokonaan. Se löytyi myöhemmin jostain baarin läheltä, mutta mies ei itse osannut sanoa missä oli ollut. Toisella kertaa tuli kotiin naama veressä. Ei kuulemma mitään ihmeellistä, oli vain tullut joku tilanne. Siis mitä tarkoittaa “joku tilanne”, jos mies tulee aamulla kotiin naama veressä?
Yksi kerta lähti ihan tavalliselle kauppareissulle ja viipyi useita tunteja. Kun kysyin missä oli ollut, oli kuulemma tavannut tutun ja mennyt “yhdelle”. Jotenkin näitä yhdelle lähtemisiä alkaa olla aika paljon.
Toinen juttu on se, että mies tuntuu nykyään puolustelevan juomistaan enemmän. Jos sanon jotain, vastaus on helposti että kaikki muutkin juovat tai että minä liioittelen. Ehkä liioittelenkin. En halua olla se puoliso, joka kyttää jokaista kaljapulloa ja tekee numeron normaalista alkoholin käytöstä.
Mutta missä menee normaalin ja ongelmallisen raja? Jos ennen juotiin viikonloppuisin ja nykyään myös keskellä arkea, harrastuksen yhteydessä ja koiran lenkin jälkeen, niin onhan siinä joku muutos tapahtunut.
Ja ehkä huolestuttavinta on juuri se, että alan itsekin miettiä asiaa joka kerta kun mies lähtee ovesta. Tuleeko se tänään takaisin? Missä kunnossa? Onko puhelin mukana? Onko taas joku selitys aamulla?
En tiedä onko mies alkoholisti. Enkä halua sellaista leimaa hänelle heittää. Mutta kyllä tässä alkaa olla sellainen olo, että pitäisi oikeasti pysähtyä miettimään, onkohan asiat ihan oikeasti kunnossa.
Kommentit (15)
Alkoholisti on. Ei parane kuin omalla lopettamispäätöksellä..
Joka on harvinaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuossa ole mitään epäselvää, mies on alkoholisti. Pelasta itsesi tuosta, tuo vaan pahenee vuosien myötä.
Paras ohje alkoholistille on, että juo lisää niin kauan kunnes olet pohjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholistiperheessä kasvaneena ja alkoholistin eksänä kerron tähän oman mielipiteeni.
Normaalin ja epänormaalin raja on siinä, että jos juomista salailee tai ärtyneenä puolustelee, se on epänormaalia. Epänormaalia on myös se jos hänen käyttäytymisensä saa sinut huolestumaan - siksi että jos välittää perheenjäsenen hyvinvoinnista enemmän kuin omasta viinanhimostaan niin silloin omalla toiminnallaan ei halua huolestuttaa toista. Jos huolestuttaminen ja katoilu alkaa olla jatkuvaa, välinpitämäyöntä ja tulee haavereita ja on kokoajan puolustuskannalla, siitä tiedät että puolison elämässä viinastelu on nyt ykkösprioritteetina sinun edelläsi.
Mutta ainakin omassa lähipiirissäni on ollut kokoajan runsaasti juovia, piilojuoppoja joilla tilanteet alkavat eskaloitumaan pikkuhiljaa sekä ns. tuurijuoppoja eli joskus on ränni päällä ja sitten saattaa mennä vaikka puolikin vuotta ilman tipan tippaa. Yhtälailla kerran alkoholisti on aina alkoholisti koska se mentaliteetti on kaikissä juomatyypeissä sama - vaikka nyt laittaisi korkin kiinni eikä enää ikinä joisi, se potentiaali ja himo on edelleen olemassa.
Mutta sinänsä, jos alkoholin käyttö ei aiheuta vaaraa tai muuta haittaa niin ei kai siinä sitten mitään. Tunnen myös ihan umpijuoppoja jotka kuitenkin ovat vuosikymmeniäkin kokoajan olleet työelämässä. Tärisevät vaan enemmän työpäivän aikana kuin muut ja illalla juovat itsensä tainnoksiin, ja sitten aamulla taas työmaalle tärisemään.
Kolme perheenjäsentäni on kuollut maksakirroosiin. Toivottavasti puolisosi ei päädy siihen jamaan, mutta siis alkoholismiltahan tuo kuvauksesi rökeltämisineen ja salailuineen nyt haiskahtaa.
On se piilojuoppo. Minun eks mies alkoi juomaan arkisinkin. Minä kävin töissä enkä sitä jaksanut joten otin eron. Nykyinen mieheni ei juo arkena koskaan. Kesällä oli juhlia enemmän mutta talvella mieheni ei juo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdota joskus, että saisiko tulla mukaan, kun lähtee ”yhdelle” tai sitten seuraksi, kun rakentelee niitä pienoismalleja. Vedoten vaikka siihen, että sinulla on tylsää. Yritä mennä mukaan hänen menoilleen niin paljon kuin mahdollista, ja katso, kuinka hän reagoi asiaan.
Kaupasta voi ostaa alkotestereitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen kannattaisi erota, ettei nainen pääsisi liikaa rajoittamaan harrastuksia.
Pahinta alkoholistin läheisenä elämisessä on sen tajuaminen. Ensin pitää selvittää itselleen, onko se alkoholisti, mikä on alkoholistin määritelmä. Auttaako, jos laskee ne tyhjät tölkit? Onko määrä normaali? Mitä voisin tehdä? Mennä seuraksi, häiritä sitä juomista tai ainakin tarkkailla. Piilotella pulloja, ettei se löydä niitä? Puhua, itkeä, raivota, järkeillä?
Joskus pitää käydä tuo kaikki läpi. Eräällä tuttavalla oli tilanne, että mies piilotti pulloja, vaimo löysi ne ja piilotti ne uudelleen. Itsekin totesi, että meno oli ihan sairasta, koska kaikki energia meni siihen alkoholiin, molemmilla. Silti se on ymmärrettävää, koska useat alkoholistin läheiset keitä tunnen, ovat suurenmoisia, välittäviä ja älykkäitä. Valitettavasti se älykkyys on sitä laatua, että ruvetaan ratkomaan ongelmia tuollaiselle piilotusleikillä, ratkotaan ongelma kerrallaan sen sijaan että otettaisiin etäisyyttä ja nähtäisiin kokonaiskuva.
Kun olet omat kuviosi saanut sen verran selväksi, että mahdollisesti tajuat tarvitsevasi itsekin apua, sitä löytyy kyllä. Älä epäröi pyytää. Mutta suurimmat päätökset sinun on tehtävä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroaisin, apn mies on alkoholisti.
Eihän hän nyt mikään alkoholisti voi olla. Alkoholismiahan on niin vähän. Muuten vaan juo ittensä hengiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko mies alkoholisti.
Se on kyllä kieltämättä erittäin kummallista, jos et tiedä, kun tuota sinun selostustasi luki.
Mikset mene vaikka käymään siellä autotallissa yllättäen jos mies vastaa ympäri pyöreitä. Mä menisin itte sinne vaikka kalja kädessä.