Kaupunkilainen ihmettelee asioita Suomen maaseudulla: Miksi hillittömien määrien peltoa keskellä on semmoinen metsäsaareke?
Katsot ulos ohi kiitävästä autosta tai junasta, kun olet kesällä menossa mökille ja kohtaat Suomen maaseudun. Siellä on peltoa, paljon peltoa. Mutta joskus pellon keskellä on pieni saareke metsää, yhtäkkiä puita, tiheä kasvusto. Miksi se on jätetty sinne eikä myös kaadettu pelloksi? Osaako kukaan kertoa?
Kommentit (12)
Siellä voi olla kiviä tai jotain vastaavaa, joskus vanhan voimalinjan perustukset
Vierailija kirjoitti:
Maalaiset ymmärtää ja kunnioittaa luontoa. Jätetään eläimille ja kasveille saarekkeita ihan vaapaehtoisesti.
Mutta eikö se ole huono juttu, että eläimet sitten kulkee peltojen läpi ja talloo kasveja? Tai jopa syö niitä, kuten peurat voivat tehdä?
Isojaon peruja lienee, eli tontti ei kuulunut samalle omistajalle kuin pelloiksi raivattu ala. Voi olla suonsilmäkekin tai pellosta nostettujen kivien kaatopaikka, aitojahan niistä ei Suomessa ole rakennettu.
Veikkaan kivistä kohtaa tai kohtaa jossa kallio tulee pintaan
Se on paikka minne ne pelloilta raivatut kivet on kasattu. Varsinkin Pohjois-Karjalassa on kiviä aivan hemmetisti, joten kiviraunioita on myös joka puolella. Jos liikkuu siellä, niin kannattaa varoa kyykäärmeitä. Niitä piileksii paljon kivien suojassa. T: helsinkiläinen
Toimii myös tuulensuojana. Ei mene vilja niin helposti lakoon myrskyssä.
Kiviä, kallioita, lähde, hauta, hienoja puita, mitä näitä nyt on syitä.
Sieltä voi hakea joulukuusen viljelijän tupaan.
Siellä voi viljelijä käydä tauolla paahtavassa auringossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiset ymmärtää ja kunnioittaa luontoa. Jätetään eläimille ja kasveille saarekkeita ihan vaapaehtoisesti.
Mutta eikö se ole huono juttu, että eläimet sitten kulkee peltojen läpi ja talloo kasveja? Tai jopa syö niitä, kuten peurat voivat tehdä?
No ne eläimet kuljeskelee siellä joka tapauksessa.
Tarinan mukaan valkoposkihanhet ihan vittuillessaan toi niitä kiviä tullessaan Novaja Zemljalta. Kun silloin ei ollut vielä muovisia paalinkääreitä revittävänä. Mutta siis toivat kiviä, ja kiven pudotettuaan rupesivat tallomaan ja mässäilemään viljaa lakoon. Sama juttu kuin toukokuun alussa, mut toukokuussa ei ollut kiviä mukana.
Maalaiset ymmärtää ja kunnioittaa luontoa. Jätetään eläimille ja kasveille saarekkeita ihan vaapaehtoisesti.