Lue keskustelun säännöt.
Introvertti ryhmämatkoille?
18.07.2026 |
Olen lukenut usean kirjoituksen lehdistä kuinka moni yksineläjä tykkää matkustaa ryhmämatkoilla. Että on se tuki ja turva ryhmästä ja oppaat ym valmiina. Samalla voi vetäytyä halutessaan omiin oloihin. Mutta mietityttää superintroverttinä miten onnistuu kun ihmiset pääasiassa uuvuttaa. Olisi kiva kuulla lisää kokemuksia ryhmämatkoille osallistuneilta. Minne matkustitte ja plussat ja miinukset.
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et matkusta yksin?
Ei kaikkiin paikkoihin ole helppo matkustaa yksin ilman autoa/ajokorttia
Kyllä se vähän raskasta on introvertille kulkea muiden mukana, vaikka välillä vähän etäisyyttäkin saisi otettua. Mutta nimenomaan tuen yms. takia itse näin sen hyväksi, että on ryhmän osana matkalla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et matkusta yksin?
No olisi ihan hirmuinen kynnys matkustaa esim Kiinaan tai jonnekin muuhun maahan jonne vaikea yksin mennä, koska niin erilainen kulttuuri. Lennot, bussit kohteessa jne. Ap
Onko teille käynyt sellaista, että jonkin hotellin kommelluksen vuoksi olettekin joutuneet jakamaan huoneen jonkun kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on yhteisiä ruokailuja, niin ne hetket voivat olla haasteellisia, kun kyllähän sitä nyt jotain pitää muiden kanssa yrittää jutella. Muuten kyllä varmasti pärjää ja on niitä ihan omiakin hetkiä, jolloin voi palautua.
Omassa hotellihuoneessa voi latautua. Matkaohjelmaan kuuluville retkille ei ole pakko osallistua vaan voi sen sijaan mennä yksin kaupungille tai oleilla hotellin uima-altaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko teille käynyt sellaista, että jonkin hotellin kommelluksen vuoksi olettekin joutuneet jakamaan huoneen jonkun kanssa?
Todellakin on, vaikkei ryhmämatkalla.
1980-luvun loppupuolella olin ensimmäisessä työpaikassani, jossa oli vain miehiä. Syksyllä oli ko. työpaikan (joka kuului isoon konserniin) ns. tulos-/seurantapäivät eräässä kaupungissa. Koska olin työpaikkani ainoa naispuolinen sihteeri, jouduin toisen itelleni tuntemattoman naisenpuolisen sihteerin kanssa samaan hotellihuoneeseen. Tuo nainen kyseli vaivihkaa, kuinka "konservatiivinen" rai "suvaitsevainen" olen mahdollista syrjähyppyään ajatellen. Olin naiivi ja vastasin, että ihan OK.
Kun illan virallinen ja epävirallinen osuus oli ohi ja nukkumaan meno aika koitti, niin hipsin huoneeseeni. Ja mitä näinkään, tuo naispuolinen huonetoverini istui sylipainissa oman työyhteisönsä miehen sylissä ja akti oli meneillään, kummatkin päissään mutta onnellisen näköisiä.
En halunnut jäädä huoneeseen, koska en tiennyt, onko heillä tapana järjestää ryhmäorgioita. Mietin pitkään, mihin menen vai jäänkö käytävälle. Koputin varovasti oman työpaikkani miespuolisten kollegojen ovelle, pääsin sisään ja kerroin tilanteen. Miehet olivat herrasmiehiä ja toinen heistä luovutti sänkynsä minulle ja kävi itse lattialle nukkumaan. Meillä oli kuitenkin hauskaa, eikä miehet painostaneet minua mitenkään eikä ehdotelleet mitään.
Lisäksi se lattialla nukkunut mies oli aiemmilla kokouspäivillä joutunut siirtymään nukkumaan muualle, kun hänen huonetoverinsa oli tuonut naisen huoneeseen. Sillä kertaa hän oli varma, että saisi nukkua yönsä sängyssä, mutta toisin kävi. Seuraavana päivänä kaikki oli niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
Mulla on vasta tulossa, ihan päiväreissu kotimaassa näin alkuun ettei mitään yöpymisiä. Bussimatka niin ajattelin ottaa mukaan jonkun neuletyön ja kuulokkeet varmuuden vuoksi. Ellei siellä opas pidä jotain luentoa koko matkaa.