Lue keskustelun säännöt.
Jos olisit jäänyt leskeksi 32-vuotiaana
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä minä sen tiedän, mutta luultavasti, jos minulle sopivaa miestä ei olisi tullut vastaan.
Mä tulin jätetyksi 32-vuotiaana. Olen ollut siitä asti yksin. Nyt ikää 51. En ole vaan enää kaivannut parisuhteita. Se mies oli mun elämän rakkaus, enkä muista ole ollut sen jälkeen kiinnostunut.
Jäin 28-vuotiaana, enkä jäänyt sen jälkeen yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, jos löytäisin yhtä hyvän uuden miehen kuin miehen kuin mieheni on. Jos en löytäisi riittävän hyvää niin olisin mieluummin yksin loppuelämäni.
Tuskin yksin olisin ollut. Tuossa iässä oli lapsia, joten en kyllä olisi yhteenkään uuden miehen kanssa muuttanut koska mitä uusperhekuvioita en olisi halunnut.
Lasten muutettua omilleen sitten vapaammin sillälailla kuin hyvältä olisi tuntunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuori leski usein haluaa uuden kumppanin, mikä on ihan ymmärrettävää. Itse jäin 45-v:na leskeksi ja olen valinnut elää sen jälkeen sinkkuna. Noin 15 vuotta on mennyt jo tällä tavalla, en ole halunnut statustani vaihtaa, vaikka joku on kiinnostusta joskus osoittanut.
Vierailija kirjoitti:
Mä tulin jätetyksi 32-vuotiaana. Olen ollut siitä asti yksin. Nyt ikää 51. En ole vaan enää kaivannut parisuhteita. Se mies oli mun elämän rakkaus, enkä muista ole ollut sen jälkeen kiinnostunut.
Jätetty ei ole mikään leski. Voi taivas sentään. On kuule ihan eri asia kuoleman kautta menettää se kumppani tahtomattaan kuin jonkun riitaisan suhteen päätteeksi erota. Erokin voi olla traumaattinen, muta ei mitenkään verrattavissa siihen, että se kumppani haudataan kirkkomaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin jäänyt 32 vuotiaana leskeksi, minulla olisi 2 tai 3 lasta.
Olen nyt 57v, ja edelleen saman miehen kanssa kuin 32 vuotiaana. Eikä ainakaan vielä ole tullut tarvetta vaihtaa kumppania, vaikka ihan hyviä tyyppejä olen elämäni aikana tavannutkin. Sitä on vaikea tietää, olisinko päätynyt parisuhteeseen jonkun muun kanssa, jos ei miestäni olisi ollut. Tapasin hyviä tyyppejä jo ennen kuin tutustuin mieheeni, mutta mieheni oli ensimmäinen, jonka kanssa aloin seurustelemaan.
Jäin 36 -vuotiaana leskeksi. Olin vuoden yksin ja nyt jo 16 vuotta uudelleen aviossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luultavasti en olisi yksin, koska erosin 32-vuotiaana, ja niin siinä vain kävi, että uusi mies tuli nopeasti, vaikka oli kaksi lastakin. Toki ero on eri asia kuin leskeksi jääminen, ja varmasti ainakin suruaika olisi pitempi, mutta silti luultavasti en olisi jäänyt yksin. .
Olisin ainakin halunnut löytää kumppanin. Tuon ikäisenä sain esikoiseni ja olen aina halunnut lapsia. Mutta voi olla, että sopivaa kumppania ei olisi löytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 31, ja olen nyt toista kertaa naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tulin jätetyksi 32-vuotiaana. Olen ollut siitä asti yksin. Nyt ikää 51. En ole vaan enää kaivannut parisuhteita. Se mies oli mun elämän rakkaus, enkä muista ole ollut sen jälkeen kiinnostunut.
Jätetty ei ole mikään leski. Voi taivas sentään. On kuule ihan eri asia kuoleman kautta menettää se kumppani tahtomattaan kuin jonkun riitaisan suhteen päätteeksi erota. Erokin voi olla traumaattinen, muta ei mitenkään verrattavissa siihen, että se kumppani haudataan kirkkomaalle.
Jätetyksi tuleminen voi olla hyvinkin traumaattinen kokemus. Mutta se trauma on hyvin erilainen kuin puolison kuolemasta johtuva trauma. Sitä, kumpi trauma on pahempi, ei voi verrata, koska ovat niin erilaisia kokemuksia. Jos on kokenut molemmat, voi tietenkin verrata vain niitä omia kokemuksiaan. Mutta oman kokemuksen vertaaminen toisen kokemukseen siinä mielessä, että kumpi on pahempi, ei ole järkevää.
P.S. Kumpaakaan en ole itse kokenut, mutta lähipiirissäni olen nähnyt kummankin. En vähättele kumpaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tulin jätetyksi 32-vuotiaana. Olen ollut siitä asti yksin. Nyt ikää 51. En ole vaan enää kaivannut parisuhteita. Se mies oli mun elämän rakkaus, enkä muista ole ollut sen jälkeen kiinnostunut.
Jätetty ei ole mikään leski. Voi taivas sentään. On kuule ihan eri asia kuoleman kautta menettää se kumppani tahtomattaan kuin jonkun riitaisan suhteen päätteeksi erota. Erokin voi olla traumaattinen, muta ei mitenkään verrattavissa siihen, että se kumppani haudataan kirkkomaalle.
Totta. Mutta se yksin eläminen lopun ikää on sama. Ja itse olen sen valinnut, vaikka ei ollut siis tosiaan toisen kuolemaakaan taustalla, vaan vain toisen paremman näköisen naisen takia jättäminen.
Vierailija kirjoitti:
en.
jäin itse 18-v
Kovin nuorena olit ehtinyt avioitua
En olisi jäänyt leskeksi 32-vuotiaana.
Jos olisin jäänyt 32-vuotiaana leskeksi, minulla ei olisi silloin ollut vielä lapsia. Olisin varmaan ottanut uuden miehen tai naisen.
en.
jäin itse 18-v