Lue keskustelun säännöt.
Raportti: Suomella ei ole puutetta osaamisesta - ekonomisti ihmettelee
14.04.2026 |
Suomen 16-65-vuotiaiden osaaminen on noin 10 prosenttia OECD:n keskiarvoa parempi, ilmenee raportista.
OECD-maiden välillä on merkittäviä eroja 16-65-vuotiaiden aikuisten lukutaidossa, numeraalisissa taidoissa sekä ongelmanratkaisukyvyssä, selviää taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tässä kuussa julkaisemasta kasvun ja kilpailukyvyn perustat –raportista.
https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2026/04/f…
Suomi pärjää raportin vertailussa hyvin. Suomi, Japani ja Ruotsi suoriutuvat noin 10 prosenttia OECD:n keskiarvoa paremmin ja noin 25 prosenttia paremmin kuin heikoimmin suoriutuvat maat. Vertailussa oli mukana 29 OECD-maata sekä kaksi OECD:n ulkopuolista maata.
Erot taitotasoissa vaikuttavat suoraan tuottavuuteen. Raportin mukaan taloudellinen vaikutus on merkittävä: jos keskimääräinen OECD-maa saavuttaisi kolmen kärkimaan taitotason, OECD:n keskimääräinen kokonaistuottavuus voisi kasvaa 17 prosenttia.
Suomella ei raportin mukaan ole puutetta osaajista tai suurta työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa.
Osaavat suomalaiset ovat vain elinkeinoelämälle ja suurpääomalle liian kalliita, koska yritykset eivät ole nostaneet työn tuottavuutta osaavien suomalaisten vaatimalle tasolle. Sen sijaan EK ja Etla = kokoomus haluavat tuottaa maahamme kolmansien maiden matalamman osaamistason palkanpolkijoita 45 000 vuosittain, jotka laskevat maamme kokonaistuottavuutta edelleen.
Kommentit (8)
"TYÖYHTEISÖLLÄ on ratkaiseva asema ulkomailta saapuvan ihmisen onnistuneessa vastaanottamisessa. Arto Satonen sanoo, että monen tulijan koetinkivi on suomen kielen taito.
Satonen vetoaakin työpaikkoihin, jotta niissä suhtauduttaisiin inhimillisesti ja kannustavasti vierasperäisiin työntekijöihin. Kotiutuminen ja viihtyminen sekä kotouttaminen ovat ratkaisevia seikkoja työvoiman pysyvyyden turvaamisessa.
- Työyhteisöillä on oltava vastaanottohalua ja -kykyä. Uskon, kun firmoissa saadaan pää auki, niin niissä on aina helpompaa ja jouhevampaa palkata seuraava ulkomaalainen työntekijä, Satonen miettii.
TYÖMINISTERI Arto Satonen odottaa konkreettisia tuloksia hallituksen kohdemaamallilta, jolla Suomi alkaa tuoda työvoimaa neljästä kohdemaasta eli Brasiliasta, Filippiineiltä, Intiasta sekä Vietnamista.
Satonen teroittaa, että kysymyksessä on valtiotason sopimus.-
- Valitut maat ovat luontevia yhteistyökumppaneita. Niissä on paljon ihmisiä, jotka haluavat siirtyä työn perässä uuteen asuinmaahan, Satonen perustelee.
Satonen tarkentaa, että Intiasta odotetaan nimenomaan korkeasti koulutettuja modernien alojen eksperttejä. Filippiineiltä ja Vietnamista puolestaan löytyy motivoituneita tekijöitä sote-alalle ja maatalouteen sekä kaupan piiriin.
Avainasemassa ovat kohdemaiden Suomen suurlähetystöt, joihin hallitus satsaa työvoimatuonnin onnistumiseksi."
//ylojarvenuutiset.fi/2024
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"TYÖYHTEISÖLLÄ on ratkaiseva asema ulkomailta saapuvan ihmisen onnistuneessa vastaanottamisessa. Arto Satonen sanoo, että monen tulijan koetinkivi on suomen kielen taito.
Satonen vetoaakin työpaikkoihin, jotta niissä suhtauduttaisiin inhimillisesti ja kannustavasti vierasperäisiin työntekijöihin. Kotiutuminen ja viihtyminen sekä kotouttaminen ovat ratkaisevia seikkoja työvoiman pysyvyyden turvaamisessa.
- Työyhteisöillä on oltava vastaanottohalua ja -kykyä. Uskon, kun firmoissa saadaan pää auki, niin niissä on aina helpompaa ja jouhevampaa palkata seuraava ulkomaalainen työntekijä, Satonen miettii.
TYÖMINISTERI Arto Satonen odottaa konkreettisia tuloksia hallituksen kohdemaamallilta, jolla Suomi alkaa tuoda työvoimaa neljästä kohdemaasta eli Brasiliasta, Filippiineiltä, Intiasta sekä Vietnamista.
Satonen teroittaa, että kysymyksessä on valtiotason sopimus.-
- Valitut maat ovat luontevia yhteistyökumppaneita. Niissä on paljon ihmisiä, jotka haluavat siirtyä työn perässä uuteen asuinmaahan, Satonen perustelee.
Satonen tarkentaa, että Intiasta odotetaan nimenomaan korkeasti koulutettuja modernien alojen eksperttejä. Filippiineiltä ja Vietnamista puolestaan löytyy motivoituneita tekijöitä sote-alalle ja maatalouteen sekä kaupan piiriin.
Avainasemassa ovat kohdemaiden Suomen suurlähetystöt, joihin hallitus satsaa työvoimatuonnin onnistumiseksi."
//ylojarvenuutiset.fi/2024
Voi herran tähden niin. Suomalainen tavallinen duunari ei ole mikään kielten opettaja ja jos tulijaa ei kiinnosta oppia, niin minkä sille voi
Mutta kun halvalla kerran saa. Niin kuin Sulo Vilen tankki täyteen sarjassa
Mitä tarkoittaa "yritykset eivät ole nostaneet työn tuottavuutta osaavien suomalaisten vaatimalle tasolle."
Miten tämä nostaminen tapahtuu?
Propaganda-Kangasharju voisi todeta ilmeisen; meillä on verrokkimaihin ja OECD-maihin verrattuna heikkolaatuisen alisuoriutuva elinkeinoelämä, mikä ei kykene lisäämään työn tuottavuutta, investoimaan, luomaan kasvua tai työllisyyttä.
EK pyrkii kokoomuksen kautta sisäiseen devalvaatioon, vaatii lisää yritystukia ja yhteisöveron alennuksia, samalla yritykset keskittyvät vain osinkojen jakamiseen - tämäkin poikkeaa täysin muista maista, kuten listaamattomien oudot veroedutkin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "yritykset eivät ole nostaneet työn tuottavuutta osaavien suomalaisten vaatimalle tasolle."
Miten tämä nostaminen tapahtuu?
Otapa vaikka Sveitsistä mallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ei, mutta yritysten kehittyminen ja kasvu yskii, koska sijoittajat ovat kovin konservatiivisa ja varovaisia väärissä asioissa. Suurin osa 2000-luvun moderneista menestystarinoista ovat aineettomia tuotteita, koska niiden tuottaminen vaatii pienempiä pääomakuluja kuin suuren tuotantotehtaan pykääminen.
Suomessa puutteita osaamisessa on siellä yritysten johdossa
Kyse on siitä, että Suomen asukaslukumäärää halutaan lisätä keinolla millä hyvänsä. Saadaan enempi asiakkaita kuluttamaan suomalaisia palveluja.
Toki sekin on hyödyllistä, että kaikki tulijat ovat korkeakoulutettuja huippuosaajia, joille ei tarvi maksaa kuin 900€/kk, koska he tyytyvät vähempään. Yrittäjä säästää palkkakuluissa.