Lue keskustelun säännöt.
Kovat kivut ja parisuhde
28.02.2026 |
Sairastuin ja minulla on kovia kipuja. Sain kipulääkkeitä ja sairaus on ohimenevää laatua, ei krooninen, mutta toipuminen voi kestää viikkoja tai kuukausia.
En nyt kipeänä jaksaisi olla miesystävän seurassa. Olen jo skipannut pidemmät kyläilyt parin kuukauden ajan.
Tänään piti nähdä, mutta olen kipeä ja saatan joutua ottamaan kipulääkkeen joka osittain lamaannuttaa minut muutenkin. Miksi siis hakeutuisin seuraan kun voin kärsiä yksin.
Mutta jos tämä jatkuu vielä pitkään, eihän koko suhdetta ole pian olemassa. Mihinkään fyysiseen läheisyyteen en kykene, kaikki sattuu.
Kokemuksia?
Kommentit (22)
On kokemusta. Sairastuin borrelioosiin,olin poissa pelistä varmaan pari kuukautta. Puoliso oli ja pysyi,vaikkei ollu mitään hellyyttä sinä aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta. Sairastuin borrelioosiin,olin poissa pelistä varmaan pari kuukautta. Puoliso oli ja pysyi,vaikkei ollu mitään hellyyttä sinä aikana.
Vietittekö muuten yhdessä aikaa? Minua tympisi olla seurassa kun tekee mieli vain voivotella kipuja. Mikään aktiviteetti ei onnistu, elokuvien katsomiseen en voi keskittyä kun pitää vaihdella asentoa ja joku kevyt lautapelin pelaaminenkin sattuu kun joutuu istumaan pitkään.
"Hyvinä, ja pahoina päivinä". Kyllä parisuhteen täytyy kestää tällaiset koettelemukset! Olet hyvin asian oivaltanut, ja uskon, että pääsette tämän yli! Nämä tilanteet kuuluvat yhdessä olemiseen, ja tästä saadaan sitä voimaa, mitä parisuhteessa tarvitaan!
Avoin suhde? Maksullinen nainen miehelle? Tekop.?
Ehkä kantsis avoimesti puhua sen miehen kanssa asiasta eikä kirjoitella johonkin vauvalle. Haloo nyt, aikuinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinäkin täällä! Pahoitteluni mutta olin jättämässä sinut muutenkin, tämä ei nyt ole minkään välilevyn pullistuman syytä. Kaikkea hyvää jatkoon!
Vierailija kirjoitti:
"Hyvinä, ja pahoina päivinä". Kyllä parisuhteen täytyy kestää tällaiset koettelemukset! Olet hyvin asian oivaltanut, ja uskon, että pääsette tämän yli! Nämä tilanteet kuuluvat yhdessä olemiseen, ja tästä saadaan sitä voimaa, mitä parisuhteessa tarvitaan!
😂 Kirjoitat kuin ap:lla olisi joku syöpä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa kun olette suhteessa jossa uskalletaan ottaa vaikeitakin asioita puheeksi. <3
Minäkin meinasin uuden kumppanin kanssa alkaa perumaan yhteistä aikaa, kun tuli sairasteluita, sillä olin ollut aikaisemmin tyypillisen itsekkään miehen kanssa ja koin, etten ole kipeänä tarpeeksi viihdyttävää seuraa. Yllättäen hän halusikin viettää kanssani aikaa kaikesta huolimatta, sopeutua kulloiseenkin tilanteeseen ja muuttaa suunnitelmia sen hetken voinnin mukaan. Huomasin, että olinkin sattunut yksiin mieheksi ihan harvinaisen hyvän yksilön kanssa, joka kannattaa pitää.
Nyt sinullakin on tilaisuus saada miesystäväsi todellinen laatu selville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kantsis avoimesti puhua sen miehen kanssa asiasta eikä kirjoitella johonkin vauvalle. Haloo nyt, aikuinen ihminen.
Eikö täällä saa pyöritellä erilaisia näkökulmia ennen kuin muodostaa oman näkemyksensä ja sitten toimii sen mukaan?
Voihan kitkerä kanaunanhajuinen perseseks
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun olette suhteessa jossa uskalletaan ottaa vaikeitakin asioita puheeksi. <3
Mistä tiedät, ettei ole myös puhunut?
No sehän ei ole sun ongelmasi jos miehesi lähtee kävelemään kun hänen pitäisi olla sinun tukenasi. Ylipäätään se että edes mietit tuollaista on jo huolestuttavaa ja kertoo että suhteenne ei taida olla terveellä pohjalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sehän ei ole sun ongelmasi jos miehesi lähtee kävelemään kun hänen pitäisi olla sinun tukenasi. Ylipäätään se että edes mietit tuollaista on jo huolestuttavaa ja kertoo että suhteenne ei taida olla terveellä pohjalla
Ei ole tarvinnut olla tukena kun olen ollut mieluummin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän ei ole sun ongelmasi jos miehesi lähtee kävelemään kun hänen pitäisi olla sinun tukenasi. Ylipäätään se että edes mietit tuollaista on jo huolestuttavaa ja kertoo että suhteenne ei taida olla terveellä pohjalla
Ei ole tarvinnut olla tukena kun olen ollut mieluummin yksin.
Sitten se on miehen tehtävä vaan odotella ja jos hän ei sitä kestä niin soromnoo
Onhan jotkut vaikka kokovartalohalvaantuneita ja silti parisuhteessa. Mikä nyt oli ongelma?
No ei tarvitse h*orata jos ei pysty.
Niin ja lisäksi nukun huonosti jopa kipulääkkeillä, vain tietyt asennot sopii ja vaihdan asentoa monta kertaa yössä. Tai nousen ylös jaloittelemaan keskellä yötä. Siksi yökyläilykin on ikävää.