Muisteltiin tänään

Erästä aspa tilannetta. Prisman kassa ei myynyt oluita kun äiti oli aikuisen pojan kanssa, jolla ei henkkareita.

Käytiin asiallinen keskustelu: Kenelle juomat, joo sulle no mut kuitenkaan ei voi myydä kun toisella ei henkkareita.

Hieman sarkastisella hymyllä äiti vastasi  että melko älytöntä. Entäs jos tulen kohta uudestaan yksin ostamaan? 
Siihen myyjä poju että : Ssnon muille kassoille että ottaa sut kiinni.

Meinasin jo nauraa.. 

En jatkanut mitään mutta saatoin pakatessa  tuotteita mutista pojalle jotain että onpas älytön käytäntö. .

Kun luistelimme tapauksesta (aiheena äidin vittuilu kassoilla)  niin aikuisten lasteni mielestä ei saa olla sarkastinen eikä sanoa enemmön kun yksi lause tai on turhaa valittamista. 

No onhan tuokin mielipide ja kukin tyylillään.

Kaikkein typerintä on mielestäni  kuitenkin olla sanomatta mitään vastaan tuollaisessa tilanteessa vaikka kuinka ei myyjän oma ohjeistus. 

Siitä voidaan sitten olla montas mieltä, oliko se yksi lause tuotteita palatessa  liikaa vai ei. Huom, ei kiroilua, ei haukkumista. 

Nyt kun otimme taas tänään tuo puheeksi naureskelin mielessä, että entä jos ei olisi edes kysynyt: Entäs jos tulen uudestaan ostamaan nämä ilman aikuista poikaa? 
Olisin siis vain tehnyt niin,  niin kauheeta, olisiko myyjä oikeesti hälyttänyt kaikki muut kassat että ottakaa tuo kiinni? Hehheh! 

Olisi pitänyt testata. 

Mitä sanoo muuten laki tuollaisesta etyä olisin mennyt uudestaan ostamaan? Periaatteessa kauppa saa valita kelle myy, mutta jokin peruste pitää olla?