Lue keskustelun säännöt.
Niin ahdistavaa ja masentavaa kun seurani ei koskaan ole haluttua
06.01.2026 |
Ihan sama missä olen, niin en koskaan ole se jonka luokse hakeudutaan istumaan tai juttelemaan. Ja se on jotenkin tosi tosi raskasta aina tajuta ja huomata. Tiedän syynkin, eli se etten oikein osaa luontevasti pitää juttua yllä (aivoni vain jossain kohtaa tyhjenevät sanoista, en ymmärrä miksi, haluaisin kyllä jutella mutten kertakaikkiaan keksi MITÄÄN), eivätkä ihmiset täten halua hakeutua seuraani, kommentoin kyllä juttuja porukassa ja otan osaa mutten ole se joka on eniten äänessä.
Tämän takia olenkin joutunut keksimään muutamia selviytymiskeinoja. Esim tilaisuudet joissa mennään vapaasti istumaan esim työkavereiden kanssa johonkin niin en koskaan mene sinne liian ajoissa jottei tule tilannetta että jäisin itsekseni johonkin sivuun istumaan kun keskenään tutummat hakeutuvat omiin porukoihin. Tulen myöhemmin jotta ehdin tunkea johonkin porukan sekaan. Syömään tai jostakin pois lähtiessä ei saa ensin lähteä käymään vessassa koska kukaan ei huomaa että puutut ja jäisi odottamaan. Pelkästään tauoilla on hyvä pyörähtää vessassa ja josset löydä porukkaa johon tuppautua juttelemaan sen jälkeen tai et jaksa sitä enää joka tauolla, niin hyvä mennä hakemaan vettä tai kahvia tai sitten kaivaa kännykästä ne viestit joihin et aiemmin ole jaksanut/ehtinyt reagoida ja kirjoitella ne viestit sitten tärkeän näköisenä sivummalla.. Olisipa kiva olla normaali ja sosiaalinen, huoh.
Tunnistaako kukaan muu itseään tästä?
Kommentit (7)
Tunnistan itseni, olen ihan samanlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni eivät työpaikan papukaijat ja frendiporukat kovasti kiinnostaneet, kahvitauolla saattoi jonkun kommentin heittää. Ei harmita yhtään. Löysin kaverini muuta kautta omilta kiinnostusalueiltani. Ei pidä ottaa pulttia.
Mulla taas usein tulee miehet jutulle, naiset suhtautuu omituisesti ja vihaisesti :D
Sitten on kiusallista kuunnella tätä miesten kehumista kun naiset vihaisina ja jos itse vielä varattu.
Toki on sellasiakin naisia jotka on samalla aaltopituudella. Mutta yllättävän kateellisia naiset
Tjaa, minun kokemukseni on että jos teitä introverttejä yrittää lähestyä niin sitten saa huutia siitä kuinka teidät pitäisi jättää omaan rauhaanne kyräilemään, ohjeistus on äärimmäisen ristiriitaista!
En nyt siis pahalla sano tätä, mietin vaan että oisko jotain mitä sen eteen vois itse tehdä että vähän rohkaistuis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tjaa, minun kokemukseni on että jos teitä introverttejä yrittää lähestyä niin sitten saa huutia siitä kuinka teidät pitäisi jättää omaan rauhaanne kyräilemään, ohjeistus on äärimmäisen ristiriitaista!
En nyt siis pahalla sano tätä, mietin vaan että oisko jotain mitä sen eteen vois itse tehdä että vähän rohkaistuis?
Eks sie osaa lukea, MUIDEN kuuluu ratkaista tämä minun puolesta, silleen jotenkin arvaamalla että haluanko minä olla sosiaalinen vai rauhassa, ei se ole minun ongelma jos he ei osaa lukea ajatuksia tai poimia astraalitasolta tietoa, ihme juntti!
Johtuu ulkonäöstä ettei kukaan halua seuraani. T: kiltti mies