Hirveä keski-iän kriisi ja vasta nyt 10 v jälkeen alkaa helpottaa

Uusiksi meni ulkonäkö, harrastukset, kiinnostuksen kohteet, työpaikka ja parisuhde. Nyt vasta alkaa tuntumaan taas seesteisemmältä. 10 v meni ns itseään toteuttaessa, uuden minän rakentuessa. Tosin vanhempana olen ollut aina paikalla ja läsnä, eivätkä lapset ole tietoisia mun mies asioista. Asumme samassa kodissa, jossa paikalla molemmat vanhemmat, meillä on ns kaveriliitto ja avoin suhde, lapset eivät tiedä tästä mitään. 

 

En kadu. Olin nelikymppiseksi elänyt aina joillekin muille kuin itselle. Keski-iän kriisi puhkesi kun tein elämäntapamuutoksen, aloin huolehtia omasta hyvinvoinnista niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Laihdutin liikakilot pois ja aloin urheilla, söin terveellisesti, ja huolehdin riittävästä levosta. Kasvatin pitkät hiukset, valkaisin hampaani, otin rintojen kohotuksen ja suurennoksen, leikkautin vatsani, ja yläkuomeni. Aloin huolehtia ulkonäöstäni. 

Toki olin myös läsnä lapsilleni ja hoidin kotia, mutta ensimmäistä kertaa elämässäni minulla oli myös omia harrastuksia, omaa aikaa huolehtia itsestäni. Kävin salilla ja lenkkeilemässä. Tämän mahdollisti että lapset olivat kasvaneet jo teiniksi ja toinen täysi-ikäiseksi, ja minulla oli vuosiin myös mahdollisuus omaan aikaan, muuhunkin kuin kotihommiin ja lastenhoitoon