Uneton yö takana, paljon ajatuksia

En enää ymmärrä mitä mun pitäs tehdä. Mies saa ihme kilareita, ne ei enteile mitenkään vaan tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta ja aina lopputulos on se et "mää jätän sut". Oon ollu neljä viikkoo jo tosi vähillä unilla, lapsiperheen ja omakotitalon työt vie loput voimat ja lisäksi oon vielä raskaana ja pahoinvoiva. Eilen aamuna tein aamuhommat ja lounaan valmiiks, sit heitin sängyn päälle pitkäkseni ja otin läppärin mahan päälle. Mies sanoi ovelta menevänsä ulos ja kun nyökkäsin vastaukseksi, hän raivostui silmittömsti ja huuti ja haukkui puhumattomuuteni vuoksi mut maan rakoon. Sama jatkui päivällä kun hän tuli sisälle, reuhasi ettei halua lähteä synttäreille vaan menee pesee kämpilleen koneellisen pyykkiä. Kotona oottelin sit häntä iltaan saakka, mut sit naapuri tuli pyörähtämään ja pyyti saunaan joten poistuin kotoa toviksi. Mies kävi täällä sinä aikana, vei koiransa ja meni luukkuunsa. Mun syytä kuulemma kun en ilmoittanu missä oon ja ois pitäny ilmottaa saunasta hänellekin kun ois halunnu myös saunoa. Miksei hänen tarvii ilmottaa paluuajastaan..? Miks vain mää olen ilmoitusvelvollinen. Vaihteeks sit taas "jätti mut", mietin jaksanko alkaa sovittelemaan ja anelemaan anteeks kun en mielestäni oo mitään väärää tehny... Tää ei oo eka kerta, mies pitää mua hallinnassaan sillä etten voi sanoo "mitä tahansa" hylätyks tulemisen pelossa. Ja viime vkolla hyvinä hetkinä kyselin varovasti onks meillä kaikki ok -oli kuulemma. Ja tällasten iltojen ja ilmotusten ohessa aina kaikki nollaantuu. Eilenkin ilmoitti miettineensä jo viikkoja, miks rakastaa mua ja et haluu erota. Nopeesti menee noi viikot, jos vrk aiemmin kaik oli hyvin... Mulla vaan on niin paha olla.