Oletko ikinä miettinyt miksi et ole saavuttanut kaikkea haluamaasi?

Joo, siihen on helppo vastaus: olen laiska enkä viitsi yrittää mitään mikä ei helposti tule

Haluan niin paljon asioita, että kaikkea ei voi saada ja osa haluista on ristiriidassa keskenään. Toisaalta, en edes halua toteuttaa kaikkea mitä haluan. Haluaisin esimerkiksi koiran, mutta en halua sitä vastuuta ja velvollisuuksia, joita koira tuo. 

Päinvastoin olen monesti miettinyt miten olen voinut saada niin paljon enemmän kuin osasin edes uneksia!

Krooninen sairaus

Olen miettinyt ja johtuu siitä että elin alkuelämäni väärin ja olin tyhmä.

Ei ole ollut tarpeen. Olen saavuttanut enemmänkin.

Tietysti olen. Ja syytkin on jo selvillä ja ne löytyvät peilistä. 

Entäs sulla?

En usko että kukaan saavuttaa kaikkea haluamaansa koska meillä ihmisillä on taipumus kehittää uusia tarpeita sitä mukaa kun entiset tulevat tyydytetyiksi. 

Terveys petti, ei siinä sen kummempaa käynyt.

Onneksi en saanut. Mieli muuttuu, nyt joskus unelmoimani asiat tuntuvat painajaisilta.

Lapsi ei ollut terve, joten sitä myötä moni asia meni eri tavalla kuin olisin halunnut

En ole miettinyt. Olen siihen tyytyväinen, mitä olen saavuttanut.

Juu, ei enää jaksa tavoitella turhuuksia, koska olen mukavuudenhaluinen ja vähään tyytyväinen. Mutta kaiken mitä olen aidosti halunnut, olen kyllä saavuttanutkin. 

Ihan normaalia miettiä tuollaisia asioita, varsinkin kun ikää tulee. Olen tajunnut saaneeni oikeastaan kaiken mitä halusin, mutten kuitenkaan niitä asioita mistä nuorena haaveilin. Mutta ne nuoruuden haaveet olikin ihan typeriä. Jos NE olis toteutunut, olisin nyt ihan kusessa.

Olen saanut paljon enemmän kuin olen ansainnut.

Syy:  uskallan pyytää ja neuvotella.

En oikeastaan. Koska syyt on lähinnä pitkäjännitteisyyden ja päämäärtitoisuuden puute. 

Näkyy muun muassa niin että en aina itsekkään tiedä mitä haluan. 

Mutta toisaalta en ole jaksanut ahdistua siitä, koska pääasiassa asiat on kuitenkin menneet hyvin, eikä tulevaisuuskaan huonolta näytä. Tosin kaikki voi muuttua silmänräpäyksessä, mutta sen takia ei kannata jäädä vatvomaan. Ainakaan menneeseen. 

Ympäristön vastustus voi olla hyvin voimakasta, elämäntarinan käsikirjoitusta voi olla hankala muuttaa, kun asema ja roolit tulee ulkoapäin. Yhteiskunta myös suorastaan elää pahoinvoinnista, se on suuren suuri bisnes, jossa ihmiset ovat vain pelinappuloina. Missään nimessä ei kannata itseään syyllistää epäonnistumisista. 

Gang Stalking! Yksi maailman suurimmista väitän. 

En ole tarvinnut miettiä. Olen saavuttanut kaiken haluamani. Kahdesta syystä, 1. olen halunnut realistisia asioita, 2. kun olen halunnut jotain, en ole jäänyt haaveilemaan, vaan tehnyt suunnitelman ja sitten toteuttanut sen pikkuhiljaa.

Joo. Lapsuudesta aina varhaisaikuisuuteen halusin asioita, joita muut halusivat minun haluavan. Sittemmin olen kasvattanut selkörangan ja oman tahdon, mutta etenkin työelämän suhteen jo ihan taloudelliset suhdanteetkin hankaloittaa haluamani saavuttamista. 

Sit myös aiemmat valintani hankaloittaa haluamani saavuttamista. Esim haluaisin kovasti panna erästä miestä, mutta valitsin aiemmin mennä erään toisen kanssa naimisiin ja suhde on erinomainen, joten ei nyt auta ku yrittää ignoorata moiset haihattelut. Komeita miehiä on monia, mutta minua on vain yksi