En ymmärrä miten mun äiti on voinut hylätä meidät lapsena

Mikä on äitisi historia, hänen lapsuus? 

Hän varmaan vain katui niin paljon kun teki suuren virheen ja meni lisääntymään.

Kysy äidiltäsi, ehkä hän tietää. Toisaalta jos sulla on lapsia, tiedät jo ja turha alkaa täällä rääpimään ja arvailemaan. Vakavia asioita🥹

Äitis on varmaan raiskattu. Tai muu suku paheksunut mustaa äpärälasta

No ihmisiä nyt vain on erilaisia ja ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita sekä heillä on erilaisia historioita taustalla. Myös ajat ja kulttuuri on ollut erilaisia.

Nykyään on paremmat yhteiskunnan tukiverkostot ja kulttuuri on ns. salliva yksinhuoltajille. Ennen vanhaan oli iso häpeä saada lapsi avioliiton ulkopuolella. Myös nuoren äidin painostus ja lyttääminen on voinut olla äärimmäisen suurta. On kovaan ääneen toitotettu ja uhkailtu, että et tule selviämään äitiydestä. Myös äidin oma historia on voinut olla sellainen, että itsetunto on ollut tosi heikko ja suorastaan olematon jo alunperin. Ehkä on ollut täysin yksin, ei luottoa omaan itseen yhtään äitinä. On voinut olla myös huumeidenkäyttöä, alkoholiongelmaa joko hänellä tai isälläsi? Tai vakavaa masennusta, sairautta, mielenterveysongelmia.

Ehkä äitisi on vain ollut jostain syystä niin kykenemätön, että on kokenut sen lapsensa parhaaksi ja uskonut tekevänsä suurimman rakkauden teon ja antanut lapsen pois, vaikka se on sattunut äärettömästi. Vähän kuten koiran omistaja lopetuksen hetkellä? Ehkä ontuva vertaus, mutta kuitenkin.

Ja sitten tietysti on vaihtoehto, jos on tullut raiskatuksi. On myös tapauksia, joissa vaikka oma isä tai muu sukulainen on raiskannut tytön ja ei vain kykene pitämään lasta, koska tuska on niin suuri.

Näitä asioita voi tietysti olla vaikea kuvitella niiden, joilla on ollut muutoin "tavallinen elämä".

Ehkä sinunkin äitisi löysi Elämänsä Miehen, joka oli niin suuri rakkaus, että lapset saivat jäädä. Tai sitten alkoholin, joka on myös tavallinen syy hylätä lapset.

Äiti oli ihan hyvästä perheestä ja naimisissa mun isän kanssa. Hän lähti kun isä oli alkoholisti mutta ei ottanut meitä lapsia mukaan 

Minun äiti hylkäsi minut lastenkotiin kun olin 7-8 vuotias, se oli kai vuosi 1984 tai 1985 kun jouduin lastenkotiin. Isäni ja äitini oli eronneet jo aikaisemmin eikä isäkään pitänyt yhteyttä 31 vuoteen. Äitini ei käynyt katsomassa minua lastenkodissa kertaakaan 11 vuoden aikana. Olin siellä 18 v ikään saakka ja sitten muutin pois. Äitini joi paljon alkoholia ja oli jonkun alkoholisti miehen kanssa siihen aikaan. Ei ollut mitään hääviä elämää ja sitten sossutädit tuli ja vei mut lastenkotiin. Näin sitten äitini 2 kertaa  sillä välissä kun täytin 40 v.  Se kuoli v 2016 ja sain siltä yllätysperinnön. Se oli perinyt jonkun miehen joka oli kuollut myös. Asui sen kanssa jossain en tiedä edes missä. Sain kuitenkin aika paljon rahaa. Isäni näin joskus v 2016 ja pahoitteli kun oli jättänyt minut. Sain siltä paljon rahaa se halusi hyvitellä ja korvata.

Vierailija kirjoitti:

Äiti oli ihan hyvästä perheestä ja naimisissa mun isän kanssa. Hän lähti kun isä oli alkoholisti mutta ei ottanut meitä lapsia mukaan 

Kuulostaa oudolta. Oliko äitikin alkoholisti tai muuten ongelmainen?

Onko Ap:n äiti itse kertonut tuon syyksi vai mistä oletus on peräisin? Olivatko lapset koko ajan isän luona vai välillä sukulaisilla tai huostassa?

Ennen vanhaan ihmisiä syyllistettiin niin pahasti, etenkin äitejä, että hän on voinut vilpittömästi uskoa tehneensä teille palveluksen ja jättänyt rakkaudesta teidät "parempiin käsiin". 

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan ihmisiä syyllistettiin niin pahasti, etenkin äitejä, että hän on voinut vilpittömästi uskoa tehneensä teille palveluksen ja jättänyt rakkaudesta teidät "parempiin käsiin". 

Höpö höpö. Halusi luultavasti bailata.

Ei äiti juonut hän on tyyliin absolutisti ja kävi töissä, isä ei.